Kuka sopeutuu?
Junaa odotellessani kävin Helsingin Sokoksen kampanjamyynnissä täydentämässä sukkavarastoani. Hämmentävää, kuinka voimakkaana venäjän kieli profiloitui tungoksessa. Se kuulosti olevan lähes pääkieli.
Helsinki on tainnut palata juurilleen. Se on taas Pietarin esikaupunki. Helsingin kaupungin tilastotoimiston kotisivuilta opin, että ryhmään ”muut kielet” kuuluu nyt Helsingin väestöstä yhtä paljon kansalaisia kuin ryhmään ”ruotsinkieliset”. Näistä täytyy Venäjän kieltä puhuvien osuuden olla ylivoimaisesti suurin. Tietenkin matkailijat ja muut satunnaiset kulkijat kasvattavat venäjän kielen käyttäjien määrää.
Tätä menoa ensi vuosikymmenellä täytyy Helsingissä venäjänkielisten osuuden kasvaa ruotsinkielisen väestön osuutta suuremmaksi. Silloin ollaankin jo todella mielenkiintoisessa tilanteessa. Vielä suurempi täytyy venäjänkielisten osuuden olla Itä-Suomen kaupungeissa Imatralla, Kotkassa ja Lappeenrannassa.
Tällä täytyy olla melkoisia kunnallispoliittisia vaikutuksia. Ajan oloon, ja ainakin sitten, kun venäjänkielinen väestö nousee ruotsinkielisen väestönosan ohi, syntyy paineita tarjota peruskoulua ja muita peruspalveluita venäjän kielellä. Kysymys ei ole vain rahasta vaan periaatteista.
Miten aiomme kotouttaa ja sopeuttaa huomattavan kielivähemmistön paikkakunnittain. Katsommeko, että maassa maan tavalla. Opetelkoot Suomea ja elämään maan tavalla. Vai yhdymmekö rakentamaan moniyhteisöllistä Suomea, jossa kantaväestö opettelee elämään maahanmuuttajien kanssa rinnakkain ja oppii ottamaan huomioon ja turvaamaan heille ominaiset piirteet kuten kielen.
Raha ratkaisee. Kalliiksi tulee mutta yhteiskunta tarvitsee ulkomaalaisia suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
maaliskuu 31st, 2006 at 9:08
Venäjänkielen lisääntymisestä kiukuttelevat (te ette toki kuulu niihin) eivät taida oikein tajuta, että Neuvostoliiton aika oli suhteellisen lyhyt historian jakso, jolloin venäjän kieli ei kuulunut luontevana osana Helsingin katukuvaan.
Pietarilla on suomalainen historiansa ja Helsingillä venäläisensä. Eiköhän tässä kyetä elämään rauhallisesti rinnakkain.
Toivoa sopii, että venäjänkieliset ja muutkin kielivähemmistömme saisivat nauttia yhtä hyvistä palveluista kuin vähemmistökielen mallikansa suomenruotsalaiset. Siinä on muuten loistava malli siitä, miten asiat voidaan hoitaa jos halutaan (ja maan itsenäisyys lepää kielikysymyksen järkevän ratkaisun päällä…)!