När det gäller!
Ne tekivät sen taas – mutta miten? Miksi aina Ruotsi?
Kun molemmat lapsemme aloittivat koulunkäyntinsä Lidingössä (saarikaupunki Tukholman kainalossa, laivalla tultaessa oikealla puolella viimeisen puolen tunnin ajan, Millesgårdenin ja Bosön urheiluopiston kotipaikka), taisi heillä jo ykkösluokalla olla joka viikko ohjelmassa Samrådsmöte. Eli pikkugummat ja -gubbet opetetaan käsittelemään asioita yhdessä, keskustellen, puiden, päätöksiä tehden, joukkueen hengessä. Täytyy myöntää, että omille lapsillemme muun muassa tällaisista muutaman vuoden koulukokemuksista oli pelkkää hyötyä – mutta onneksi pääsimme pakoon, ennen kuin heistä ehti tulla ruotsalaisia.
Svenssonit tekevät kaiken yhdessä, ja mestariurheilijatkin nauttivat yhteisistä voitoista enemmän kuin yksilöllisistä kuten sprintin henkilökohtaisen ja parihiihdon olympiavoittaja Björn Lind Torinossa totesi. Niinpä yhden jääkiekon MM- tai olympiaottelun häviäminen ennen loppupelejä tai alakynnessä olo viimeisen erän alussa ei vielä kramppaa joukkueen yksilöitä, vaan kaikki tietävät: me voitamme, me voitamme yhdessä, minä pelaan koko joukkueen puolesta. Kun Tre Kronor on vielä vuosien Hardy Nilsson -harharetkien jälkeen saanut valmentajakseen Bengt-Åke ”Bengan” Gustafssonin, joka pelaajana on saanut kokea MM-kullan ja joka vahvalla, luontaisella auktoriteetillaan saa pelaajistaan kaiken irti ”när det gäller”, Ruotsille ei löydy vastusta.
Suomen kielessä ei ole vastinetta sanonnalle ”när det gäller” (”silloin, kun on tosi kysymyksessä” ei maistu aivan samalta). Kerroin tämän kuukausi sitten Lars-Eric Uneståhlille, yhdelle Ruotsin urheiluihmeen merkittävimmistä taustavoimista ja henkinen valmennus -termin isälle. ”Jasså, se selittääkin paljon!”, hän nauroi vastaukseksi.
Uneståhlin 1970-luvulla kehittämä henkinen valmennus on toinen ruotsalaisten urheilumenestyksen salaisuuksista. Ruotsalaisiin tällainen oppi puree suomalaisia paremmin. Tie menestykseen on aurattu auki jo varhain – jääkiekko-, käsipallo- ja jalkapallojoukkueiden sekä Annika Sörenstamin, Anja Pärsonin, Kajsa Bergqvistin, Caroline Klüftin, Stefan Holmin, Christian Olssonin ja monen muun ruotsalaisen urheilutähden kansainvälinen huippumenestys ei ole sattumaa.
Muistatteko suomalaisen tv-kilpailuohjelman ”Mahdoton tehtävä”? Ruotsissa sen nimi oli ”Ingenting är omöjligt” eli ”Mikään ei ole mahdotonta” – ja vetäjänä oli yksi tuon lauseen parhaista esimerkeistä, mestarihiihtäjä Gunde Svahn. Eläköön se pieni ero, sanoisivat varmaan ruotsalaiset. Onkohan se kätkettynä juuri tässä ajattelutavassa?
*
Mitä merkitsee henkinen valmennus ja kuka on sen isä, Lars-Eric Uneståhl? Siitä enemmän ensi viikolla!
Kuvassa “Carro”, jälleen kerran voittajana. (Foto: SVT)
Jätä vastaus