Pori Jazzin missio
Tulipa taas vietettyä muutama päivä Pori Jazzissa, niin kuin on tapahtunut laskujeni mukaan yhtäjaksoisesti jo 33 vuoden ajan.
Porista Turun saaristoon takaisin ajellessani ja katkeamatonta autojonoa matkalla Porin suuntaan ihmetellessäni pohdiskelin kovasti Pori Jazzia, minulle äärimmäisen rakasta instituutiota. Olenhan osallistunut sen hallintoon sen päättävissä elimissä istuen koko tovin 70-80 –luvuilla. Ja tehnyt sen markkinointia osin talkoohengessä vuosikausia.
Jokin juuri nyt sai minut miettimään mikä on Pori Jazzin missio?
Sain perjantaina Pori Jazzin toimitusjohtajalta tiedon, että siihen hetkeen mennessä myydyt 55.000 pääsylippua takaavat, että juhlat ovat paitsi kuivilla, myös edellisen vuoden ”läskit” tulevat kuitatuiksi.
Se on upeaa!
Pori Jazz on Porille hieno asia. Oikeastaan valtakunnallisessa mielessä ainoa kova juttu kaupungissa, jos ei oteta huomioon hetkellistä lätkähuumaa Ässien sensaatiomaisen viime kauden myötä. Tuskinpa ilman jazzeja Poriin olisi kokoontunut koko Suomen poliittinen eliitti Suomi-Areenaansa tai pääkomissaari José Manuel Barroso vierailemaan (hienoa muuten, että hänet oivallettiin laittaa asumaan yhteen maailman hienoimmista yksityiskodeista, Villa Maireaan!).
Pori Jazzilla on siis yhteiskunnallista nostetta. Tasavallan presidenttikin näytti taas patsastelevan lauantain konsertissa tv:n uutisklipin perusteella.
Mutta mikä on Pori Jazzin missio (tehtävä)?
Se ei liene edellisen vuoden tappioiden maksaminen, mikä sekin sinänsä on tärkeää. Se ei myöskään ole Satakunnan Kansan päätoimittaja Jouko Jokisen mainiossa jazzviikon blogissaan väittämä ”tärkeimmän tehtävän Pori Jazzille näen musiikin sekatavarakauppana”!
Siinäpä on Pori Jazzin hallitukselle miettimistä, nyt kun se taas voi lähteä rakentamaan asioita puhtaalta pöydältä.
Itselleni jäi jotenkin tyhjä olo.
Voisiko tehtävä liittyä jotenkin jazzmusiikkiin?
heinäkuu 23rd, 2006 at 19:26
Myöntämättä mahdollista musiikillista nirppanokkaisuuttani olen lakannut käymästä Pori Jazzissa muun muassa ja erityisesti siitä syystä, että se ei ole enää aikoihin ollut mikään jazz.Kuultuani taas kerran ikuisen pääjohtajan valittelevan ja selittelevän rahahuolta, olen onnellinen, että muitakin jazz-tapahtumia on. Niillä on samat ongelmat, mutta se mikä soi, on silti jazz.
heinäkuu 24th, 2006 at 8:33
Vastasit Visa jo itsellesi kysymällä “voisiko tehtävä liittyä jotenkin jazzmusiikkiin?”. Niinhän se on, että turhan monasti fokus karkaa vuosien saatossa johonkin aivan muuhun kuin itse alkuperäiseen missioon – metrilakun hinnalla.