3.10.2006

Vaihdetaanko demokratia?

Asian voi kertoa niin monella tavalla. Tänään sen tekee Michael Moore Nelosella kello 21 lähetettävässä dokumentissaan Fahrenheit 9/11. Elokuvassa Epämiellyttävä totuus kertojana on ”Yhdysvaltainen entinen tuleva presidentti” Al Gore. Sunnuntaisin kello 17 kerrotaan Nelosella West Wing -sarjassa, millainen saattaisi olla vaihtoehto. Kymmenet, sadat ja tuhannet artikkelit, tv-ohjelmat (viimeksi Suomessa TV1:n Maailmannäyttämöllä viime sunnuntaina) puivat hänen aiheuttamiaan ongelmia. Mutta parhaiten sen tekee hän itse, joka kerran, kun hän pääsee televisiokameroiden eteen.

Kun tehtäväänsä väärin perustein (joita Moore tänään luettelee hykerryttävällä tavallaan) valittu maailman ykköspäättäjä, joka ei täytä virkansa henkisiä, moraalisia tai toiminnallisia edellytyksiä, kerää ympärilleen huonoja avustajia (kuten Maailmannäyttämön korkean tason suomalaiset asiantuntijat, etenkin vakuuttava suurlähettiläs Pasi Rutanen, todistivat), joutuu maksamaan vaalivelkojaan vanhan Neuvostoliiton teknisellä tasolla olevalle suurteollisuudelle, ajautuu valtavan liittovaltion keskellä olevan ”Jeesus-maan” (Maailmannäyttämön kertoma termi; itä- ja länsirannikon asukkaart kuuluvat poliittisessa käyttätymisessään “Kanadaan”!) ohjailtavaksi, eikä uskalla muun muassa itse edustamansa öljyteollisuuden pelossa hyväksyttää Kioton-ilmastosopimusta (niin kuin Al Gore kertoo vaikuttavissa ja vakuuttavissa kalvosulkeisissaan), tai kun presidentti saarnaa ihmisoikeuksista ja samalla hyväksyttää kidutuksen mahdollistavaa lakia kongressissa, ei voi kuin kysyä: millä perusteilla Yhdysvaltoja pidetään demokratiana?

Presidentinvaaleja odotellessa ei voi muuta kuin toivoa, että se ääniuurnilla käyvä puolikas kansasta avaisi ikkunaluukkunsa ja että se toinen puoli kohdistaisi vihansa, ahdistuksensa ja pettymyksensä äänestyslippuun. Toisaalta: huonommaksi se ei voi enää mennä. Eihän? Sitä ennen: seurataan me suomalaiset ja eurooppalaiset edelleen valppaasti ja aktiivisesti maailmaa, esimerkiksi katsomalla kriittisesti ja avoimesti Michael Mooren dokumentti, Al Goren elokuva ja vaikka vain yksikin osa West Wing -sarjaa sekä lukemalla asiatekstejä myös kansainvälisistä julkaisuista, esimerkiksi Time-aikakauslehdestä. Samalla voimme omalta pieneltä osaltamme yrittää vaikuttaa siihen, että vastaava ei voi enää toistua.

Demokratiassa päättää kansa. Mutta kun kansa on (tai siis on ja on, niin kuin Moore osoittaa) valinnut, niin kuka on väärässä? Kansa? Pitääkö kansa vaihtaa, jos se on väärässä? Vai pitääkö vaihtaa demokratia?

Kuva: Yhdysvaltain presidentistä ei valitettavasti saa kovin hyvää kuvaa.

4 kommenttia “Vaihdetaanko demokratia?”

  1. taimi blomberg:

    KIITOKSET! Tuskin olisin katsonut MICHAEL MOOREN Dokumenttia,ellei olisi ollut tänään blogissa olen
    kyllä kauhuissani, mitään emme voi tehdä, vaikka hullut hallitsee. Miksi miksi, olemme kauhuissamme,
    tieto luo tuskaa.
    Rahan valta on kauhistuttava, mihin sitä tarvitsee,
    täältä lähdetään samaan paikkaan, eikö olisi kunnian ja
    puhtaan oman tunnon kanssa arvokasta.
    Näiden pahan mielen tunteissa menen nukkumaan.
    Välitän tätä tietoa monelle, nauhoitin Kiitokset blogistanne, joka päivä luen jos tulisi viisaita

    Hyvää vointia terv taimi blomberg

  2. essi:

    …toinen vaihtoehto on tietysti vaihtaa kansa… meillä oli viime viikon amerikkalaisia vieraita, emme ollet tavanneet vuosiin, ja nyt he pyytelivät kovasti anteeksi (!) presidenttinsä puolesta, mutta ennen kaikkea surimme yhdessä niitä ystäviä ja tuttavia, joita olemme menettäneet noissa typerissä sodissa, läheisin on ystäväni, äiti, jonka lapset ovat saman ikäisiä kuin omani – dokumentin katsominen palautti mieleeni surun, jota tunnen siitä, että kansaakin enemmän kärsivät kansalaiset, joista eräät ovat minulle hyvin rakkaita

  3. Kari:

    Mooren dokumentti osoitti kouriintuntuvasti, että raha ohjaa demokratiaakin. Kun on rahaa propagandaan (ja mainontaan), saadaan kansa uskomaan todeksi mitä tahansa ja toimimaan vallanpitäjien haluamalla tavalla. Todellinen demokratia ei toteudu niin kauan kuin pääosa kansasta ei osaa tai ei laiskuuttaan viitsi ottaa asioista itse selvää. Valitettavaa, mutta totta yhteiskunnassa jos toisessakin.

  4. Vapaaherra:

    Kuten Hesarissa joku toimittaja totesikin pari päivää sitten, varsinainen historien kirjoitus voi olla nuoremmalle Bushille vielä aikaa tyly, koska aikalaistenkaan kuvaukset ja virallisemmatkaan raportit eivät kovin mairittelevaa kuvaa anna…

Jätä vastaus