Tunti lisää
Taas on palattu normaaliaikaan. Näin päin kellon siirtäminen on mukavaa. Lisätunnin saamisen tuntee konkreettisesti positiivisena ainakin ensimmäisen viikonlopun ajan.
Mihin sitä sitten tuon ylimääräisen tunnin käyttäisi? Eihän siihen ole mitään muuta oikeaa vastausta kuin kellojen siirtelyyn!
Viikonvaihteen lehdissä oli taas juttua ajan katsomisesta, kuinka ollakaan. Todettiin, että yhä useammin ihmiset katsovat kellonajan jostain muusta lähteestä kuin rannekellostaan. Näin varmaan onkin, mutta aikaan nekin tulee laittaa. Tai ainakin syöttää jossain vaiheessa tieto normaali/kesäaikaan siirtymisestä.
Niin tai näin, aikaan laitettavia härveleitä riittää, kaikissa teknisissä laitteissa on nykyään jonkinlainen kello, jopa digikamerassa. Useissa vehkeissä aikaan asettautuminen tapahtuu automaattisesti joko internettiä tai jotain satelliittia avuksi käyttäen.
Hurmaavin toiminnallisesti, tarkin ja jopa kaunein kymmenistä ajannäyttäjistäni on viitisen vuotta sitten Milanosta ostamani klassisen 70-lukulaisittain muotoiltu isolla digitaalinäytöllä varustettu laite. Se toimii myös ilmapuntarina, kertoo asunnon sisälämpötilan sekä viikonpäivän. Kellonajan se ottaa satelliitista ja näyttää sen sekunnilleen oikein, Milanon ajassa… (Ei, sitä ei ole säädettävissä)
Kuvassa Seikon seinäkello näyttämässä aikaa, jota kellot joka ainoassa mainoskuvassa näyttävät.
Jätä vastaus