23.11.2006

Turun kiirastuli

Eilen taisi monelta turkulaispäättäjältä ja -poliitikolta mennä aamiaispekoni väärään kurkkuun, kun selloprofessori Seppo Kimanen antoi Turun Sanomien vakiokolumnissaan huutia Turun 2011-hankkeen nykytilalle. Kuhmon legendaarisen kamarimusiikkifestivaalin luojan ja monikymmenvuotisen johtajan, nykyisen Suomen Lontoon-instituutin päällikön kirjoitustyyli ei ole niitä helpoimmin avautuvia, mutta riveiltä ja niiden välistä kyllä selvisi, että hän on huolissaan: ”Toivottavasti kulttuuripääkaupunkivuoden suhteen Turun päättäjät osaavat katsoa peiliin nyt, eikä vasta 2012”, Seppo Kimanen murisi. Hän tietää kyllä mistä puhuu, kuuluihan hän opetusministeri Tanja Saarelan asiantuntijaraatiin, jonka lausunnon perusteella ministeri nimitti Turun Suomen viralliseksi ehdokkaaksi.

Seppo Kimasen mukaan kaupunkimme voitto ei tarkoita, että ”Turun ohjelmasuunnittelu olisi ollut ylivertainen ja yksimielisen hymistelyn väärti”. Hänen mielestään ”kysymyksessä oli vasta hahmotelma, joka pitäisi huolellisesti käydä läpi”. Kimanen toteaa lakonisesti, että ”tarvetta parantamiseen, muokkaamiseen ja jopa kokonaan uudelleen ajattelemiseen on lähes jokaisessa hankkeen yksityiskohdassa”. Tätä vaatimusta ei tue ainakaan Turun ensi vuoden budjettiesitys, joka pakottaa siirtämään keskeisiä 2011-suunnittelun ja rakentamisen osasia ainakin vuodella eteenpäin. Kimanen kehottaa sijoittamaan “laatuun” sekä ”pysyviin paikallisiin rakenteisiin”. Tämä tuntuu budjetin valossa utopialta.

Kimanen kertoo hakemusraadin pettyneen eniten siihen, että Turku ei ole saanut alulle uuden konserttitalon rakentamista. Hän ottaa – niin kuin niin moni muukin – vertailukohdaksi Lahden, jonka ”surkeasta provinssiorkesterista” Sibeliustalon valmistuminen on tehnyt ”koko maailmassa arvostetun yhtyeen”. Olen hieman eri mieltä Kimasen kanssa: uusi konserttitalo ei ole yksin oikotie onneen.

Itse Lahden taistelussa mukana olleena voin vakuuttaa, että niin kansainvälisen menestyksen kuin Sibeliustalon synnynkin keskeinen edistäjä oli kaupungin selkeä ja suoraviivainen päätöksenteko. Jo vuonna 1989 Lahdessa aikaansaamamme sopimus säännöllisten levytysten mahdollistamisesta loi pohjan niin orkesterin taiteelliselle suorituskyvylle, nopealle imagoräjähdykselle kuin viimein Sibeliustalonkin pystyttämiselle. Lukuisia kansainvälisiä palkintoja voittaneet levytykset olivat myös Osmo Vänskän korkeakoulu yhdeksi maailman arvostetuimmista kapellimestareista. Lahden kaupunki on saanut korkoineen takaisin orkesterinsa taloudellisen ja henkisen tukemisen. Kalliista laitoksesta on otettu täysi hyöty irti ja veronmaksaja on saanut rahoilleen vastineen.

Turun filharmonikkojen vahva toiminnallinen profiili ei kanna kauaa eikä kauaksi ilman Kimasenkin mainitsemia säännöllisiä levytyksiä. Kuudentoista vuoden ajan Turun orkesterin muusikot ovat yrittäneet vakuuttaa kaupungin päättäjät siitä, mikä maamme johtavissa orkesterikaupungeissa on ollut itsestään selvyys. Sopimuksen aktiivisena jarruna on toiminut kaksi kaupungin virkahenkilöä. Orkesteritoimintaan uhratut suuret menot ovat jääneet ilman Lahden, Tampereen, Helsingin, Espoon ja Jyväskylän kirkasta henkistä ja fyysistä katetta sinne tuiki tärkeälle tulopuolelle. Turku ei ole halunnut niiden tavoin orkesterista kansainvälistä käyntikorttiaan.

Turulla alkaa olla kiire näyttää Seppo Kimaselle, Suomelle ja Euroopalle, että se ”selviää kunnialla joutuessaan parrasvaloihin runsaan neljän vuoden päästä”. Valtavaa kansainvälisestä haastettamme ei voi jättää poliittisesti tuuliajolle.

Muuan Turun kaupungin arvostetuimmista päättäjistä loistaa sivistyksessään ylitse muiden. Hänellä on sydämessään kulttuurin palo ja ymmärrys, kyky kuunnella, halu oppia uutta ja vakaumus käyttää taitojaan päätöksenteossa. Suomen ulkoministerin kokemus ei ole kevyt meriitti kulttuurikaupungissa, jonka mittatikut ovat kovin lyhyitä kansainvälisissä asioissa. Nimitettäköön siis Pertti Paasio Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen poliittiseksi johtajaksi ja turkulaisen, kansainvälisen kulttuurin suunnannäyttäjäksi matkalle kohti vuotta 2011.

Seppo Kimanen: Turku ennen kiirastulta, TS 22.11.2006

Yksi kommentti “Turun kiirastuli”

  1. Janne Saarikko:

    Todellakin, tehdään jotain asialle!

    Taas viikonlopun Turkkaria ja muita paikallislehtiä lukiessa ja rakkaan kotikaupungin kuihtumisen merkkejä seuratessa tulee tippa silmäkulmaan.

    Turku pitää saada kasvamaan vaalimalla oikeita asioita! Ei leikkaamalla, säästämällä eikä byrokratisoimalla.

    Jos kaupungissa asuvat eivät näe näitä alamäen merkkejä, kuunnelkaa muualla asuvan turkulaisen ääntä. Tai vaikka niiden tuhansien, jotka ovat lähteneet maailmalle, ja silti kaipaavat omaa Turkuaan.

    :…(

Jätä vastaus