Kilpailutetaan!
”Kilpailuttaminen mullisti kuntatalouden” kerrottiin SST:n välittämässä uutisessa eilen. Huomasin uutisen Taloussanomien nettisivuilta. Uutinen perustui professori Tuomo Martikaisen ja tutkija Sami Fredrikssonin kirjaan Kilpailuttamisen kokemukset.
Uskon hyvin, että kuntatalous säästää 20-30% erilaisissa ostoissaan, kuten kirjan esittelyuutisessa kerrotaan. Ja positiivista on, että erilaiset monopolit pystytään sitä kautta purkamaan.
Kun itse tarkastelen asiaa mainosmiehen, ravintolaelinkeinon ja kulttuurin näkökulmasta, olen kovasti eri mieltä. Kilpailuttaminen, niillä kriteereillä kun sitä nyt tehdään, ei useinkaan ole oikea tapa ratkaista palvelujen tuottajia julkisessa taloudessa.
Ymmärrän, että kun ostetaan asfalttia, betonia, rakentamista, koneita ja laitteita, ollaan aika lailla selvillä vesillä.
Mutta jos tuotteena on markkinointiviestintä, miten verrataan erilaisten luovien ja käytännön ratkaisujen erinomaisuutta muuten kuin hintaa vertaamalla? Varsinkaan kun päättäjillä ei ole pääsääntöisesti erityistä kompetenssia näiden asioiden arviointiin?
Tai valittaessa jonkun tilaisuuden ruoka/cateringtoimittajaa? Jäin kovasti miettimään viime keväänä tätä meidän EU-puheenjohtajavuottamme ja sen ruokapalveluita. Jos kaikki kilpailutetaan, saadaanko sitä mitä halutaan tarjota? En tiedä miten kävi.
Varsinainen kukkanen löytyy kulttuurista. Miten sitä kilpailutetaan? Alkuviikolla luin jostain, että eduskunnan tilintarkastaja kiinnitti huomiota, ettei eduskunta ollut kilpailuttanut kohteita valitessaan juhlapaikkaa satavuotisjuhlilleen. Ooppera valittiin. Olisihan toki ollut mielenkiintoista tietää vaikkapa mitä Seinäjoen Tangomarkkinoilla olisi ollut tarjottavana?
joulukuu 15th, 2006 at 14:30
Hiukan epäilyttää tuon säästämisen korostaminen kilpailuttamisessa. Se kun johtaa helposti lyhytnäköiseen toimintaan, jossa palvelun laatu ja pitkäaikaiset vaikutukset jäävät huomioimatta. Esimerkiksi sen paljon parjatun sosiaali- ja terveyspuolen säästöillä saatetaan yksinomaan kasvattaa tulevaisuuden kustannuksia ihmisten syrjäytyessä tai jäädessä ilman asianmukaista hoitoa.
Tällä en halua mollata yksityistä terveydenhoitoa, enkä sen paremmin ylistää julkisen puolen palveluja. Totuus kuitenkin on, että kilpailuttaminen houkuttelee palveluntarjoajia leikkaamaan laatuakin, jos tilauksen saaminen edellyttää hinnasta tinkimistä. Laatua ja halpaa hintaa kun ei vielä kukaan ole onnistunut yhdistämään.
Kaino vieno toivomus on, ettei kvartaalikapitalismi kilpailuttamisen kautta ulotu myös kunnallistalouden hoitoon.
joulukuu 16th, 2006 at 22:15
Ei se niin yksinkertaista ole edes rakentamisessa ja semmoisissa urakoissa. Kokenut kunnallishallinnon virkamies lohkaisi kahden kesken jutellessamme osuvasti: kilpailuttamisella selvitetään, kuka on halvimmalla tekemättä mitään.
joulukuu 17th, 2006 at 10:33
Arvostelulajeissa se parhaimman valinta on usein mielipidekysymys. Kilpailutus tuo mukanaan ilmiöitä, jotka eivät olleet tavoitteena. Päätöksen perustelut ovatkin usein jääneet vähemmälle huomiolle. Mutta kyllä kilpailutuksen edut pitemmällä aikavälillä ovat selkeät.
Kyllä huonon päätöksen esim. viestintätoimittajan tapauksessa voi tehdä ilman kilpailutustakin.
joulukuu 17th, 2006 at 15:17
Se on kyllä totta. Eikä sitä varsinkaan kukaan enää usko, että työ tulee tehtyä paremmin silloin, jos työntekijä on virkasuhteessa eikä työsuhteessa.
joulukuu 31st, 2006 at 9:09
Kiitokset menneen vuoden kirjoituksistanne
Hyvää uutta vuotta!
t. taimi blomberg