Acqua alta
Talven myrskyt ja varmasti myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet ovat aiheuttaneet kaikenlaista harmia viime aikoina Suomessakin. Niiden sekä matalapaineitten ansiosta myös meriveden pinta on ollut poikkeuksellisen korkealla.
Kun tiedotusvälineissä uutisoitiin veden nousseen hotelliin Turussa ja kuvissa näytettiin ihmisten kävelevän tilapäisiä lankkusiltoja pitkin Ruotsinlaivaan, tuli väistämättä mieleen Venetsian talven vitsaus, acqua alta (korkea vesi).
Venetsian kaupunkihan on vajoamisensa ansiosta vain vajaan metrin veden pinnan yläpuolella.
Koin sen konkreettisesti joitain aikoja sitten joulun alla siellä matkaillessani. Olin kyllä kuullut acqua altasta, mutten sen kummallisemmin ajatellut asiaa. Hymähtelin vaan jonkun huomautukselle saappaista.
Lamppuni ei edes välähtänyt kun illalla lähdin hotellista ja ihmettelin, ’että onkohan täällä ollut jotkut markkinat kun on matalia pöytiä kujilla jonoiksi asti’. Eikä edes kun yöllä sireenit soivat useampaan kertaan.
Aamiaiselle mennessä kun hissi ei toiminut, alkoi järki kulkea. Varsinkin kun luksushotellin aulassa oli marmorilattioilla 15 cm vettä. Henkilökunta palveli avuliaasti saappaat jalassaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja mitä olisikaan, sattuuhan sitä, että vesi on korkealla. Sain itsekin saappaat (keltaiset reisiin asti) ja kysyin respan aurinkoiselta virkailijalta ’kauankohan tämä vielä kestää?’. ’Kolme varttia’, oli vastaus. Ja niin vesi pakeni tullakseen taas varoitussireenien soiton jälkeen illalla.
Kapeita pitkospuita kaupungilla kävellen hommat sujuivat paikallisilta rutiinilla. Tiedettiin missä ihmiset voivat kohdata toisensa ja mitkä ovat yksisuuntaisia polkuja.
Olen monelle sanonut, että Venetsiaan kannattaa mennä talvella, silloin sen erikoislaatuisuus tulee vahvimmin esille. Acqua alta kannattaa kokea. Ja samalla totutella siihen, että hotellin lattialla voi olla vettä. Täälläkin.
tammikuu 24th, 2007 at 11:05
Olen joskus kesäisen rankkasateen yllättäessä heittänyt kengät kassiin ja käärinyt lahkeet täällä kotikaupungissakin. Ja hauskaa on ollut vaikka ennen oli semmoinen käsitys, että vain maalla voi kulkea paljain jaloin. Mutta nyt talvella ei tekis mieleni moiseen ryhtyä. Mikä se Venetsianlahden veden lämpötila on?
tammikuu 24th, 2007 at 12:21
Taitaa olla jonkin verran toista kymmentä astetta tuo lämpötila. Sellaista se on, että ihmiset kävelevät vedessä myös Yy:n kuvailemalla tavalla.
tammikuu 24th, 2007 at 13:10
Talvisen Venetsian matkan oppaaksi suosittelen Joseph Brodskyn kirjaa Veden peili. Kirjoittaessaan Venetsiasta Brodsky kertoo myös Pietarista, ikääntymisestä ja luopumisen vaikeudesta.
Kiitokset turkulaisherroille keskustelevasta blogista.
tammikuu 24th, 2007 at 16:12
Kiitos vinkistä, pitää hankkia ja lukea, vaikken juuri sinnepäin olekaan hankkiutumassa.
Venetsia on hieno kaupunki paitsi talvella, kirjallisuudessa laajasti. Iki-ihana Donna Leonin Guido Brunettihan seikkailee siellä ja Dibdinin hahmo Aurelio Zenkin silloin tällöin.
Viime syksyn uutuudet Hannu Mäkelän ‘Syksy Venetsiassa’ (Tammi 2006) ja John Berendtin ‘Venetsia – pudonneiden enkelten kaupunki’ (WSOY 2006) kuuluvat myös suositeltavien osastolle.