Päästättekö?
Pakkaset tulivat, lunta tömähti kertalaakista parikymmentä senttiä. Oman auton etsiminen kadunvarresta ei ole ihan yksinkertaista. Puhumattakaan ikkunoiden raapimisesta. Onneksi bussissa on sentään lämmintä.
Vietin hamassa lapsuudessani kosolti aikaa bussitalleilla Helsingin Pakilassa. Mieleeni on jäänyt erittäin vahvasti kuva eräältä parikymmenasteiselta pakkasillalta: Suomen Tursutiauton monet kymmenet bussit talliensa viereisellä suurella ulkopysäköintikentällä, kaikilla moottori päällä. Pimeälle taivaalle nousee paksu, sininen pakokaasupilvi. Taisivat olla moottorit päällä koko yön, jotta bussit saataisiin aamulla taas liikenteeseen. Metelikin oli melkoinen.
Ajat ovat muuttuneet, niiden mukana bussit ja moottorit. Tyhjäkäyntikeltokin on jo lakisääteinen. Jokainen yli minuutin autonsa moottoria tyhjäkäynnillä pitävä rikkoo lakia, niin yksityis- kuin ammattikuljettaja. Mutta kun on pakkanen ja bussi kylmenee? Onhan matkustajilla takit mukana. Mutta asiakkaat valittavat! Valittavatko todella? Tunnustaako kukaan?
Mitä sieltä peräpäästä ilmoille tulvehtii?
”Kun polttoaineen kemiallinen energia muutetaan auton moottorissa mekaaniseksi energiaksi, syntyy päästöjä.
Polttoaineen palamistuotteena syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä, jotka yhdessä ilman typpikaasun kanssa muodostavat noin 99 % auton pakokaasuista. Pakokaasut sisältävät kemiallisten reaktioiden seurauksena myös haitallisia yhdisteitä kuten häkää eli hiilimonoksidia (CO), palamattomia hiilivetyjä (HC) ja typenoksideja (NOx). Dieselmoottoreiden pakokaasut sisältävät lisäksi hiukkasia.”
Palautuivat nuo lapsuusajat mieleen, kun iltana muutamana taas menin bussilla Helsinkiin. Kun ei enää päässyt suorilla Expresseillä, niin mentiin isoympyräreittiä. Pohjolan Liikenteen bussi sai huilata Salossa viisi minuuttia. Moottori päällä, ulkona plusasteita. Edellisellä kerralla Vainion Liikenteen kuski sammutti moottorin heti, vaikka uuteen lähtöön oli aikaa vain neljä minuuttia. Omilta matkoiltani Salon-ennätys on jonkin vuoden takaa, jälleen Pohjolan Liikenteellä. 18 minuuttia, moottori päällä.
Ehkä asiakas valittaa seuraavalla kerralla.
tammikuu 27th, 2007 at 7:59
Siirryttyäni Helsinkiin työelämään yx kax yllättäen, ovat nuo “express-bussit” tulleet toiseksi kodikseni. Suhaan nimittäin toistaiseksi päivittäin ma-pe väliä Tku-Kamppi-Tku…lähtö yleensä 03 lentokentän kautta ja paluu 15 erikoispikana. Voi jösses miten onkaan nämä 2½ kk olleet mielenkiintoista aikaa! Kahdesti saman viikon sisällä mm. Pohjolan liikenteen bussista on akku tyhjentynyt sen 5min aikana mitä bussi seisoo Kampissa uusia asiakkaita odotellessaan! Kertaalleen samaisen yhtiön bussi on myös jättänyt meidät Lohjanharjulle siitä syystä, ettei kuski uskaltanut pitää meitä kyydissä, koska “moottoritilassa keitti yli” eikä vika helpottunut ylimääräisen huolto-asemapiipahduksen avullakaan. Tuolloin kotimatka kesti 3,5h…matkailu avartaa! Ja entäpä kuskit sitten? Tilastoissani Vainion liikenteen kuskit ovat selvästi rauhallisempia mitä tulee esim. mikrofonin kanssa pelehtimiseen. He puhuvat selkeästi ja kuuluvasti sen mitä tarvitsee and that’s it. Mutta luku sinänsä ovat nämä Pohjolan liikenteen “murre-virtuoosit” jotka kuvittelevat meidän matkustavaisten nauttivan siitä litaniasta, joita he kerta toisensa jälkeen kailottavat. “Oikke mukava ett olette valinne Pohjola Liikentte vuaro…ny ois tarjol Tuamiokirk’puisto ja jos se ei kelppa, mää viä teirät tois’pual jokke linja-auto asemal..” Ensimmäisellä kerralla tuo ehkä vielä hymyilyttää, mutta kun kuulet saman jaarittelun viikon sisällä kerran jos toisenkin, se ei ole enää hauskaa.
Vainion Liikenteen plussaa on myös se, että ainakin yhdellä vuorolla (17 ep) heidän rahastajillaan (ah tuo katoava kansanperinne…)on tapana myydä juomat ja namut rahastuksen jälkeen pienestä korista. En tarkoita, että se olisi ylitsepääsemätön vaikeus mennä itse ostamaan ne bussin etuosassa olevasta automaatista, mutta he ainakin yrittävät lisätä myyntiä. Kukaties joku joskus jotain heiltä ostaakin (kaikki tuotteet 1e/kpl), mutta eniten asiassa minua miellyttää se ns. asiakaspalvelu-asenne, jota heidän käytös mielestäni osoittaa.
Että näin…ja entäpä kanssamatkustajat? Siitä enemmän ensikerralla
tammikuu 27th, 2007 at 8:59
No onpas varsinainen Villi Pohjola! Jäämme odottamaan ensikertaa! Viimeksi Hesasta tullessani oli mukava kuski Pohjolan Liikenteen onnikassa, mutta puhui suurimman osan matkasta puhelimeen, ensin säädösten mukaisesti bussin omaan, sitten kännykkään ilman handsfreetä. Mutta perille päästiin.
tammikuu 27th, 2007 at 11:46
Jep,jep…Villi Pohjola! Muinoin edellisessä elämässäni työmaani oli Itämeren aalloilla ja silloinkin työmatka taittui tasaisesti 10 päivän välein bussilla Helsinkiin tai vastaavasti kotiin Turkuun. Tuolloin liikennöitsijöitä oli 3 joilla pääsi (lähestulkoon aina kommelluksitta) tuota matkaa taittamaan. Ehdottomasti heikoin lenkki oli Matka Autot…koskaan ei tiennyt mitä matkan aikana tapahtuu, milloin päästään perille jne. ja niinpä annoimmekin ko. firmalle nimeksi “Metka-Autot”. Täytyneekin nyt tallentaa takaraivoon tuo “Villi Pohjola”…ja muistella samalla sitä mainiota tv-sarjaa!