Se toinen 50-vuotias
Paljon on puhuttu viikonloppuna Rooman sopimuksesta ja EEC:n perustamisesta. Juuri kukaan ei ole huomannut tai muistanut, että samalla perustettiin myös Euratom, atomienergian (niin kuin siihen aikaan sanottiin) rauhanomaista hyödyntämistä varten.
50 vuotta sitten rauhanomainen atomienergian käyttö nähtiin sekä talouskasvun näkökulmasta että turvallisuuskysymyksenä kylmän sodan maailmassa. Talouskasvun ylläpito on tänäänkin motiivina samoin kuin tuontienergiariippuvuuden vähentäminen. Ja ilmastomuutoksen vaikutusten vähentäminen on tullut kuvaan mukaan.
Tällä hetkellä EU:n 27 jäsenmaan kokonaisuudessa tuotetaan 30 % prosenttia energiasta ydinvoimalla. Tähän tarvitaan parhaillaan 152 reaktoria. Suomessa niistä on 4, Ranskassa 59. Mielenkiintoista kyllä Saksassa jauhaa sähköä 19 voimalaa ja Ruotsissakin 11, vaikka molemmat maat ovat päättäneet luopua ydinvoimasta! Mitenhän ne aikovat päästötavoitteensa ja energiatarpeensa yhdistää.
Eniten EU:n jäsenmaista ydinvoimasta riippuvainen on Liettua, jonka sähköstä peräti 78 prosenttia tulee ydinvoimalla. Ruotsissa ydinsähkön osuus on 43 prosenttia kun se Suomessa on vain juuri ja juuri yli EU:n keskiarvon. Suomi sen sijaan on ainoa EU –maa, johon on rakenteilla ydinvoimaa. Ja lisää on tulossa.
Ydinenergian tulevaisuus on monen tekijän yhteisvaikutuksen takana. Toisaalta sen avulla voidaan parantaa päästötavoitteiden saavuttamista mutta pitkävaikutteiset ympäristövaikutukset ovat suurena kysymysmerkkinä Turvallisuustekijät lisäävät rakennuskustannuksia kaiken aikaa. Euroopan komission papereissa arvellaan yhden reaktorin hinnan nousevan 3 miljardiin euroon.
Tämä on pieni summa. Juuri ilmestynyt McKinsey raportti nimittäin väittää, että EU:n ilmastomuutostavoitteiden saavuttaminen maksaa yli 1 triljoonaa (?) euroa seuraavan 14 vuoden aikana.
Laskekoon nollat triljoonaan se joka osaa!
Jätä vastaus