21.9.2007

Improvvisando

Päivi Kärkkäisen nimeäminen Kansallisoopperan johtajakandidaatiksi on rohkea veto, jolle aivan varmasti löytyy kiistattomat perusteet. Mutta pelkäsikö oopperan hallitus talon henkilökunnan mielipidettä niin paljon, että sulki sen edustajat kokonaan ulos johtajanvalinnasta? Tämä kulttuurijohtajan valintakäytännön ”turkulaismalli” on vaikeasti perusteltavissa valittaessa vetäjää organisaatioon, jonka jokainen jäsen tuntee talon ammattiasiat paremmin kuin yksikään hallituksen päättäjä.

Nyt käydään vilkasta keskustelua Päivi Kärkkäisen soveltuvuudesta aivan turhaan. Kun etukäteen neuvotellen olisi riittänyt saada oopperan hallituksen kolme henkilöstön edustajaa vakuuttuneeksi – todennäköisesti hyvin helposti – niin nyt hallituksen tulee saada jokainen talon yli kuudestasadasta, jo moneen otteeseen nöyryytetystä työntekijästä hyväksymään hiljaisuudessa tehty päätös Kärkkäisen valinnasta.

Hallituksen soisi muistavan, että oopperaa tehdään suuren ensemblen yhteistyönä, ei sooloillen. Nyt sen on aika vetäytyä ramppivaloista takaisin kulisseihin valmistautumaan seuraaviin tärkeisiin päätöksiin, kun oopperan ja baletin ammattilaisten annetaan valita itselleen taiteelliset johtajat.

5 kommenttia “Improvvisando”

  1. Lyrisch Tragisch Tenor:

    Niin, kyllä lähtötilanne tehdään Kärkkäiselle turhan kimurantiksi, varmaan jonkin sortin henkilökuntaedustajien informaatiotilaisuus olisi ollut paikallaan etukäteen.
    Ehkä kuitenkin pitää muistaa, että henkilökunta ei johtajia valitse (eikä heidän pidä siihen pyrkiäkään), vaan talon hallitus.
    Hesarin mielipidepalstalla joku kirjoitti, että mitäs jos YLE:n johtajaksi valittaisiin sellisti, miten toimittajat siihen suhtautuisivat. Nuivasti varmaankin…

    No joo, kunhan saavat johtajan nimitettyä. Pääjohtajaa enemmän minua kiinnostaa nähdä kuka on oopperapuolen taiteellinen johtaja.

    Onnea uudelle(uusille) johtajille, toivottavasti heille annetaan työrauha, kuten koko oopperalle.

  2. TP:

    Herra Tenori,

    henkilökunta eri valitse johtajia, sen tekee hallitus. Mutta on tylyä olla periaatteellisista syistä keskustelematta asiasta etukäteen henkilöstön edustajien kanssa, se on sooloilua. Henkilöstö saadaan sitoutetuksi päätöksiin yhteispelillä, ei salailulla – varsinkin kun oopperantekijöistä suuri osa on taiteilijoita, joiden työ ei onnistu ilman omien tunteiden heittämistä peliin joka päivä, taiteen puolesta. Myös hallituksen päätöksiin suhtaudutaan tunteella, varsinkin kun niistä saa kuulla tiedotusvälineiden kautta.

    Päivi Kärkkäinen joutuu nyt hallituksen toiminnan takia aloittamaan työnsä varmasti eri tavalla kuin hän olisi halunnut. Toivottavasti tämän viikon keskustelut henkilöstöryhmien kanssa sujuvat niin, että yhteinen näkemys tulevaisuudesta löytyy.

  3. taimi:

    Terve!
    Ennustan ei suju kauan, naisella ei johtaminen henkilöstön kanssa suju. Olisivat valinneet ekonomian päälle ymmärtävän miehen,ja taiteilijan toiseksi.
    Se on harva nainen joka pystyy johtamaan.

  4. TP:

    Taimi-hyvä! Uskaltaisin olla kanssasi hieman eri mieltä – nimittäin, ei se johtajuus taida riippua naiseudesta tai miehuudesta! Nyt Oopperassa tarvitaan henkilö, joka osaa ja jaksaa kuunnella, yleensä naiset taitavat olla siinä meitä miehiä kokeneempia – meidän miesten takia.

    Sen verran paljon väkeä tunnen Oopperasta, että uskon nopeaan nousuun, kunhan taiteelliset johtajat valitaan oman talon toivomusten mukaisesti. Kunnon remonttia tarvitaan ensimmäiseksi viestintään, sekä talon sisäiseen että ulkoiseen. Seuraavaksi lopetetaan kalliiden, mutta keskinkertaisten vierailusolistien tuonti ulkomailta. Yleisön ja veronmaksajien uskon palauttaminen omaan Oopperamme vaatii nyt raakaa työtä. Ja taitoa. Ja johtajaa.

  5. heikkilä:

    Minullakin on hiukan kokemusta luovan organisaation hallinnon järjestämisestä. Paras päätös radioyrityksemme vetämisessä oli, kun palkkasimme toimitusjohtajaksi helvetin kovapintaisen naisekonomin, joka otti taloudellisen määräysvallan haltuunsa olematta pätkän vertaa kiinnostunut ohjelmatyöstä. Sen puolen ideoinnin me pellepelottomat saimme tehdä täydellisen vapaasti. Systeemi toimi ja tuotti journalistisesti onnistuneen ja taloudellisesti kannattavan lopputuloksen. Ei olis ollut huono systeemi filharmoonikoillekaan?

Jätä vastaus