19.10.2007

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Kannuvalimon rankka työ ”lausuntoautomaattina ja päivystävänä dosenttina” tältä viikolta alkaa olla pulkassa. Maailma on palannut ennalleen, huh! Lähetystöneuvos Kozin on irtisanottu, palautettu kotiin, Venäjä sanoutunut irti lähetystöneuvoksen lausumista ja jotain lausumaan ehtineet kotomaan toimijat päässet uudelleen lausumaan ”minähän sanoin, ettei mitään vaaraa ole, eikä Venäjä sitä tarkoita”. Ja Uusi Suomi on saanut ensimmäisen uutisensa!

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Vai onko?

3 kommenttia “Loppu hyvin, kaikki hyvin”

  1. Jari Nikkola:

    Maailma on todellakin palannut raiteilleen. Venäjä ei ole Neuvostoliitto eikä uusmedia verkossa ole mitään.

    Näin toteaa legendaarinen Aimo Massinen päivän Turun Sanomissa, myös sen verkkosivuilla. Blogit jne. ovat vain turhaa sanahelinää, sen osoittaa Aimon mukaan (huonosti toimitetun) Uuden Suomen tilanne.

    Taas kerran täytyy ihmetellä TS:n surutonta muutosvastarintaa tässä asiassa. Tukholma arvioi muutoksen media-alalla suureksi, samoin Helsinki. Radikaaleihin johtopäätöksiin ovat päätyneet myös Lontoo ja New York.

    Mutta Turku ja sen monopoliasemassa oleva paikallislehti tietävät toisin. Minusta tämä yhtälö on hiukan epäilyttävä.

  2. Kari:

    Kyllä meikäläistäkin joskus vähän mietityttää tämän uusmedian todellinen arvo.

    Onko tässä oikeasti mitään muuta kuin toisenlainen käyttöliittymä kuin perinteisessä mediassa? Toki internet tarjoaa halukkaille paremmat mahdollisuudet tuoda esiin omia ajatuksiaan ja tuotoksiaan kuin perinteiset mediat. Tämän ilmentymiä ovat mm. blogit ja youtuben kaltaiset palvelut. Kaltaiseni tavallinen tallaaja pitää hyvänä myös tiedonhankinnan helppoutta erilaisten tuotteiden tai palvelujen ostopäätöstä miettiessä. Ja tuleehan netin kautta tietysti paljon ostettuakin musiikista matkoihin.

    Markkinoijankin näkökulmasta uusmedia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Osaa niistä voidaan pitää kuluttajankin kannalta jopa lisäarvopalveluina, kuten maalitehtaan sivuilta löytyvät talonväritysohjelmat.

    Loppujen lopuksi kuitenkin uusmediassakin on mielestäni kysymys vain mediasta muiden joukossa. Kaikille medioille on vamasti paikkansa jatkossakin. Televisio medianakaan paljon siitä muutu, vaikka ohjelmia katsoo tietokoneen näytöltä laajakaistan kautta varsinaisen töllöttimen sijasta. Ja luoja varjelkoon siltä mahdollisuudelta, että nettimainonnan ratkaisut leviäisivät myös televisioon. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin koko näytölle lävähtävät jättibannerit sun muut vilkkuvat ja ääntelevät “luovat ratkaisut”, jotka haittaavat median käyttöä aivan toisin kuin perinteisten medioiden mainokset.

    Turun Sanomien lukeminen jokin aika sitten aamukahvipöydässä oli ainakin meikäläisestä kätevämpää painetussa muodossa kuin näytöltä luettuna. Eikä siinä kaikki: painettu versio sisältää myös mainokset, joita ainakin itse pidän arvossa jo pelkästään viikonlopun ruokaostoksia miettiessäni.

    PS. Mitä Uuteen Suomeen tulee, niin eipä tuo tosiaan mitään uutta ja ihmeellistä tarjoa. Ainoa ero muihin medioihin verrattuna on se, että US ilmestyy vain verkossa. Ja mainoksia on vähemmän ;-)

  3. Jari Nikkola:

    Meikäläiseltä TS:n tilaaminen on jäänyt kokonaan. Msinokset tulevat suoramainontana ruokakaupalta, printtilehden toimituksellisen sisällön saa verkosta ilmaiseksi. Työpaikkailmoituksia voi seurata erilaisten nettipalveluiden kautta, kuolinilmoituksista en halua katsoa olenko minä siellä.

    Eli en oikein tiedä mihin printtilehteä enää tarvitsen. Semminkin kun se tarjoaa vaikkapa STT:n uutisia 24h myöhässä nettimediaan nähden kuten esimerkiksi TS:lla on tapana. Ja vuorokausihan on ikuisuus nykymediassa.

    Jos ja kun nuori sukupolvi omaksuu saman asenteen on muutos mediatottumuksissa lähivuosina hyvinkin radikaali. Myytti aamukahvista ja kasasta painomusteista paperia on kuitenkin vain aikaan sidottu myytti. Tai sitten ei. Sikäli “laulava päätoimittajamme” liikkuu vaarallisilla vesillä.

Jätä vastaus