Työnsä kullakin
Formuloiden finaali oli henkisen valmennuksen vinkkelistä kutkuttavan kiintoisa. Peli ratkesi lopulta neljän kuljettajan pään sisällä. Hamiltonilla, Alonsolla, Räikkösellä ja Massalla oli jokaisella missio. Yksi heistä ei pystynyt toteuttamaan sitä.
Brasilian finaalissa suurimman ennakkosuosikin, McLarenin nuoren Lewis Hamiltonin oma henkinen missio ei ollut toteuttaa tallin määräämää Suurta Tavoitetta eli maailmanmestaruuden voittamista, koska se tuntui hänestä jo varmistetulta. Hänelle tärkeintä oli lopettaa pulinat pieksämällä oman tallin kilpailija Alonso. Ensimmäistä kertaa Hamilton oli puhunut mestaruudesta itsevarmasti vasta ennen toiseksi viimeistä eli Shanghain kisaa. Silloin hän lipesi ratkaisevan askeleen tallin määräämästä ja henkisen valmentajan kanssa yhdessä ohjelmoidusta Siitä Suuresta Tavoitteesta. Tuloksena oli kauden ensimmäinen selkeä virhe ja ulosajo varikon sisäänajossa. Jos Se Suuri Tavoite olisi viimeisessä kisassa ollut edelleen kohdallaan, hän ei olisi ajanut toisessa mutkassa ulos yritettyään pakonomaisesti ohittaa lähtösuoralla ohi luikahtanutta Alonsoa. Hamiltonin oma sähellys saattoi aiheuttaa myös Mercedeksen vaihteisto-ongelmat. Talli ja sen johtaja Ron Dennis tekivät jälleen suuren virheen, kun eivät määränneet henkistä valmentajaa ohjelmoimaan Hamiltonia reagoimaan lähdössä jo ennakolta itsestään selvään Massan tekemään pussitukseen. Yli vuoden henkinen työ romahti lopulta Hamiltonin itsekurin lipsahdukseen. My Job Is Done, when the Big Job Is Done. Näin ei käynyt. Kisan jälkeen häviäjä nieli virheensä mestarillisesti. Ensi kauden alku näyttää, oppiko hän läksynsä.
Kaksinkertaisen maailmanmestarin Fernando Alonson henkilökohtainen missio oli lopulta vain estää Lewis Hamiltonin maailmanmestaruus. Oma mestaruusmahdollisuus unohtui, koska talli oli pelannut hänet henkisesti sivuraiteelle: hänelle ei ollut suotu Sitä Suurta Tavoitetta. Sanaton viestintä kisan jälkeen loisti kostoa. Riemu palkintopallilla ja veljellinen Kimin onnittelu virallisessa haastattelussa kertoivat, että missio oli toteutunut. Ähäkutti.
Ferrarin Felipe Massa oli jo menettänyt mahdollisuutensa maailmamestaruuteen, joten hänen missionsa oli tukea Kimi Räikköstä ja samalla vaikeuttaa McLaren-kaksikon ajoa, mikäli mahdollista. Hän teki niin kuin oli sovittu eli määrätty: kiilasi alussa Hamiltonin eteen ja pelasi pelin Kimille, pysytteli sopivan lähellä hänen edellään ja kurvasi toiselta varikkokäynniltä sopivan lähelle hänen taakseen. Talli ei muistanut tai viitsinyt kieltää hänen kommenttiaan kilpailun jälkeen: Olisin voinut ajaa kovempaakin = Olisin voittanut kisan helposti. Mutta vuodet Michael Schumacherin varjona ovat opettaneet hänet tallin tavoille. Siitä hänet palkittiin, jo ennen kilpaa jatkosopimuksella ja hyvän työn jälkeen mukavalla bonuksella.
Kimi Räikkösen henkilökohtainen missio oli ajaa hyvä kisa ja seurata muiden ajoa taustapeilistä – hänelle ja tallille maailmanmestaruus oli toki vielä Tavoite, mutta ei enää Se Suuri Tavoite naapuritallin tavoin. Sovitusta taktiikasta Kimi piti kiinni niin viimeisen päälle, ettei ohittanut ensimmäisessä mutkassa Massaa, vaikka olisi voinutkin.
Lopulta Kimi Räikkönen ajoi kuin ajoikin ruutulipulle ei vain kilpailun voittajana, vaan myös maailmanmestarina, tilastollisesti epätodennäköisten tapahtumien jälkeen. Kimi teki koko kilpailun ajan henkisen valmennuksen kannalta täydellistä jälkeä. Ei yhtään enempää eikä vähempää kuin parhaansa. Se on hänen työnsä, josta hänelle maksetaan.
P.S. Lue Kimin kotisivuilta maailmanmestarin iloinen kertomus finaalin tunnelmista (>Menu>Oma kolumni)!
lokakuu 25th, 2007 at 8:27
Kyllähän siinä kylmää päätä vaadittiin, hieno juttu. Ja McLarenilla ei tainnut olla sitä epäiltyä vaihtestovikaa. Tuolta löytyy selvennystä asiaan: http://www.iltasanomat.fi/urheilu/t/formula1/1447438. Eli ei ilmeisesti hermo pitänyt.
lokakuu 25th, 2007 at 10:38
Jaaha, sitähän se Hamiltonin kropan kielikin kertoi, ja se, että asiasta vaiettiin. Siis formulakuskikin on ihminen – kuinka usein sitä paineleekaan kaikki mahdollisia nappeja vaikka tässä tietokoneessa, kun mikään ei yhtäkkiä toimi.
TP
lokakuu 25th, 2007 at 15:17
Kimin kotisivun kolumni oli tosi hellyttävä. Jos kaveri itse kirjoittaa, niin arvostan valtavasti: panee paperille viileesti mitä niinku tuntee ja siinä se. Enemmän, kuin mihin monikaan itseään kolumnistina tituleeraava kykenee. Jos taas joku toinen kirjoittaa Kimin puolesta, niin onnea: osaapa haamukirjoittaja mennä sujuvasti isäntänsä nahkoihin.
lokakuu 30th, 2007 at 8:52
TP: Parhaat onnittelut miehen ikään tulosta!
lokakuu 30th, 2007 at 16:16
Samoin lämpimät onnittelut täältä Topinojan takaa TeePeelle. Kokemuksesta voin sanoa, että tuon rajapyykin jälkeen sitä vasta mies tietää olevansa. Tai ainakin muistaa niin muille muistuttaa…
lokakuu 31st, 2007 at 12:50
Omasta, perheeni, sekä edustamani yhteisön puolesta esitän lämpimät synttärionnittelut viiskymppiselle Tero-Pekalle.
Et siitä, merkkipaalun saavuttamisesta, näin vähällä selviä, kuopusmies.