Suomen kansallisruoka?
Iltalehdessä on meneillään lukijakysely siitä, mikä on Suomen kansallisruoka. Ajattelin ensin, että on ruokakulttuurimme heikkoutta, että tuollaista joudutaan kyselemään. Sehän on ilman muuta … Niin mikä se onkaan?
Kysymys yllättää yksinkertaisuudellaan – ja vaikeudellaan. Ruoan pitäisi olla koko kansan ruokaa, eikä liittyä mihinkään alueelliseen keittiöön. Sen pitäisi olla myös suosittua, jopa kaikkien jotenkin pitämää. Helppoa valmistaa jne. Tietenkin kotimaisista raaka-aineista valmistettua. Vanhaa ruokaperinnettäkin sen pitäisi edustaa. Voi-voi.
Jossain on julistettu lenkkimakkara kansallisruoaksemme, jossain jopa pasta. Makkarasoosi? Lihapullat? Lihamakaronilaatikko? Kaikki tuntuu olevan jostain muualta kotoisin.
Jouluun liittyy paljon suomalaista ruokakulttuuria ja ruokaa. Mutta ei kai jouluruoka voi olla kansallisruokaa? Ei italialainen panettone-kakkukaan mitään kansallisruokaa ole vaikka taatusti onkin italialaista.
Vaikeita kysymyksiä tämmöiset. Pari vuotta sitten ravintola-alan Viisi Tähteä –lehti äänestytti lukijoitaan ravintolan klassikkoannoksella. Jopa siinä tuli vastaan kysymys mikä on klassikko. La Cocinan pintxokset nousivat kärkisijoille – ja ravintola on perustettu vuonna 2005!
Jännitystä on siis ilmassa. Iltalehden lukijoiden valinta voi osua mihin tahansa. Mutta mitä mieltä ovat Kannuvalimon lukijat. Keskustelua – ja vahvoja perusteluja!
PS. Minullakin on vahva, ja perusteltu, näkemys kuitenkin. Mutta paljastan sen vasta kun keskustelua syntyy…
marraskuu 28th, 2007 at 10:01
Avaan pelin. Valinta on helppo: se on ilman muuta läskisoosi ja kuoriperunat. Tämä on tietenkin maalaisen valinta. Läskisoosi antoi eneregiaa ja ainekset saatiin kotoa. Luulen, että sitä on syöty siitä lähtien kun peruna tuli Suomeen! En tosin tiedä, koska sika tuli Suomeen, mutta läskisoosi vaatii kuoriperunat.
Tuskin maltan odottaa Visan valintaa.
marraskuu 28th, 2007 at 10:26
Tervehdys!
Harmittaa, kun Esko ehti ensin, ei hyvin käristetylle läskisoosille mikään maku vedä vertaa. Olen koko elämäni 75v syönyt, maalla lapsena aamulla suurus klo 8 läskisoosi kuori päälliset hyvät perunat, ikinä en ole kyllästynyt. Teen nytkin joskus, mutta sellaista possunlihaa ei mistään koskaan enää saa,tyydyn tähän, mutta taidan tänä pyhäksi suunnata halliin.
Kiva, kun tuli puheeksi
marraskuu 28th, 2007 at 11:32
Olin juuri luvannut valmistaa perheelleni tänään makaroonilaatikkoa ja siksi kansallisruokana tuli tietysti mieleen tuo laatikko. Luin kuitenkin Eskon ja Taimin kommentit ja totean heidän olevan oikeassa. Läskisoosi se on, kansallisruoka. Kuoriperunoiden sijaan pistäisin pöytään kuitenkin perunamuusia. Höysteeksi minun annokseeni kuuluu punajuuri ja rukiista leipää pitää olla kans.
marraskuu 28th, 2007 at 11:56
Karjalan paisti? Kieltämättä pahan kysymyksen heitit ilmoille. Suomalaisuushan hajoaa käsiin kun asiaa tarkemmin analysoi. Okei, vastaan että Linda-siideri.
marraskuu 28th, 2007 at 11:59
Tuon Iltalehden kyselyn alkuun panijana on mukava lukea noita yllä olevia viestejä. Minäkin kasvoin näin isoksi läskisoosilla 50-luvun Pöytyällä. Lisäksi muita perusteluja. Sika on koiran jälkeen vanhin kotieläin, joten sianliha on myös vanhin ihmisen (=suomalaisen) itse tuottama liharaaka-aine. Läskisoosia syödään ja on syöty kaikkialla Suomessa. Raaka-aine on kotimaista. Läskisoosi on hyvää. Rinnalle nostan kuitenkin makkarasoosin, joka on läskisoosin, sanoisinko kaupunkilainen, muunnos. Soosihan on sama, tekotapa sama, kaikki lisäkkeet ovat samat. Kun kaupunkien työläiskortteleissa ei sikaa ollut teurastuksen jälkeen suolavesitiinuissa, makkaratehdas tarjosi tilalle lenkkimakkaran.
PS. Vielä torstaina ehtii äänestää kansallisruokaa ositteessa http://www.iltalehti.fi – vasemmasta sivupalkista löytyy osio Kyselyt
marraskuu 28th, 2007 at 12:11
Hernekeitto se on!
Hernekeitto on kaikkien ruokaa. Sitä on helppo valmistaa. Sitä myydään hillittömästi myös säilykkeenä. Sitä syödään kaikkialla Suomessa. Sillä on vankka asema ruokahistoriassamme viimeisen sadan vuoden aikana. Se on näkynyt kirjallisuudessa aina Aleksis Kivestä lähtien. Possu kuuluu sen valmistukseen. Sillä on nimikko-syöntipäivänsä jne. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.
Sorry vaan Esko, mutta läskisoosi ei ole enää in, hernekeitto on edelleen!
Siis – se on hernekeitto! Tai vielä paremminkin: hernerokka!
Visa
PS. Läskisoosi on hyvää, ja ehdottomasti kuoriperunoiden kera!
marraskuu 28th, 2007 at 12:39
Visa, läskisoosi on edelleen ja pysyvästi in. Näin reilun parikymppisen kaupunkilaisen nuoren neidin mielestä mikään ei voita läskisoosia ja perunamuussia. Se on suomalaista ja aitoa ruokaa.
Jostain syystä muut ikäpolveni edustajat eivät vaan joko tiedä koko herkusta mitään tai inhoavat sitä jo nimen perusteella.
Hernekeitto on kyllä myös ihan kärkisijoilla! : )
marraskuu 28th, 2007 at 13:25
Ohoh Visa! enpä olisi uskonut, että hernekeitto! Nyt syntyi monivuotiseen ystävyyteen viiltävä särö! Vai että läskisoosi on out!!! Laitaksä joukko sinappi, ja punssin kans varma! Markun kanssa on jo käyty sähköpostimielipiteenvaihto asiasta. Tavallaan ymmärrän makkarasoosiakin, mutta pysyn omissani.
Jään odottamaan Heikkilän kannanottoa malttamattomana.
marraskuu 28th, 2007 at 13:35
Esko, no jopas!
Onko virallinen läskisoosipäivä mikä?
Hernekeittopäivä on torstai. Millä muulla on nimikkopäivänsä?
Häh?
Juu, sinappi, sipula ja punssi kans’. Ja tiätty kylmä maito.
marraskuu 28th, 2007 at 13:44
Minne olette unohtaneet HK:n sinisen, vihanneksista parhaan?
Tekö muka kulinaristeja.
marraskuu 28th, 2007 at 13:53
Nyt valitaankin kansallisruoka, ei -vihannes!
marraskuu 28th, 2007 at 15:35
Hernekeitto/-rokka se minullakin tuli ensimmäisenä mieleen juttua lukiessani. Sitä on tosiaan viikoittain lähes jokaisessa lounaskuppilassa. Jostain syystä sitä tarjotaan myös satunnaisesti tiistaisin, mutta kyllähän se “oikea” päivä torstai on. Ja kunnon possun kyljestä tehtynä, eikä millään jauhelihalla.
Paistetut silakat ja muikutkin tulevat mieleen, mutta onko niistä kansallisruoaksi? Niin hyviä ruokia kuin ovatkin, niin läskisoosit ja karjalanpaistit tuntuvat olevan häviävää kansanperinnettä. Muttä tämä yksi rokka sen kuin vain porskuttaa! Ja olihan Tuntemattomassa Sotilaassakin Rokka…
marraskuu 28th, 2007 at 16:27
Wikipedia sen tietää. Hernekeitto on pohjoiseurooppalainen perinneruoka. Läskisoosi on suomalainen ja näin ollen Suomen kansallisruoka nro 1
marraskuu 28th, 2007 at 16:43
Hyväähän rokkakin on kun se oikein laaditaan, mutta kun sitä saa syödä vain torstaisin niin se ei voikaan olla kansallisruoka. Esko-herra, joka on maalta ja siksi syö soosinsa kuoriperunoitten kanssa (varjelkoon, ettei vaan tuikkaa siihenkin valkosipulia!) tietää, että sitä soossia ja pottua saa syödä muinakin arki- ja aattopäivinä. Se, kansallisruoka, on siis läskisoossi joko kuoriperunoilla tai muussilla. Perunakin tuli Suomeen possun seuraksi jo hyvissä ajoin ennen suurta kansallista heräämistä.
marraskuu 28th, 2007 at 18:28
Jos puuro lasketaan ruoaksi, ja miksei laskettaisi, Suomen kansallisruoka on ilman muuta kaurapuuro. Voisilmän kera.
Mikäli vastaväitteitä tulee, olen taipuvainen Visan kannalle. Läskisoosi toki on hyvää, mutta sen valmistaminen vaatii taitoa. Perinteiseen tapaan tehty rokkakin on toki työlästä, mutta Jalostajan hernekeiton osaa kuka tahansa tehdä.
marraskuu 28th, 2007 at 18:47
Hienoja mielipiteitä. Jokainen yllä esiintyvä ruoka kelpaa minulle kansallisruoaksi, vaikka itse makkarasoosia kannatankin. Katsokaa Iltalehden äänestyksen tulos ensi keskiviikon lehdestä tai saman päivän onlinestä.
marraskuu 28th, 2007 at 20:31
Väisänen määräsi äänestämään että kalakukko. Peruste: Kun se on niin suatanan hyvvee. Tuore perustelu: vietiin Haapiolle tuliaisiksi Kaijan paistama kolmikiloinen kukko, joka syötiin pikku porukalla sen jälkeen, kun oli ahmittu seitsemän ruokalajia. Kukkoa ei jäänyt murenaakaan. Ahneimmin söivät porukan kasvissyöjät, jotka mainitsivat tuotteen oikein meheväksi. Ehkä kukkoon leivottu puoli kiloa siansivua auttoi.
Itäinen ja karjalaisäidistäni johtuva on omakin suosikkini: kaalilaatikko. (tai kääryleet, mutta einessellaiset ovat niin kamalia, etten uskalla ehdottaa)
marraskuu 28th, 2007 at 20:40
Siirtokarjalainen keittiö oli mahtava, rusupiirakka varsinkin. Hyvää kunhan ei kysynyt mitä siihen on leivottu sisään. Kaalilaatikolle ja -kääryleille isot plussat täältä myös. Puolukkahillon kera parhautta.
marraskuu 28th, 2007 at 23:21
Pohjanmaalla kasvaneena lapsuudesta mieleeni on jäänyt lihakeitto. Sitä tosin sillä vanhalla perinteisellä tavalla enää harvoin tehdään. Keittohan vaatii luullisen lihan ja yleensä naudanlihasta luut on poistettu. Tosin keittoluuta saa kyllä erikseen. Harvemmin luullista naudankylkipalaa.
Lihakeitto oli talviruokaa, ja sitä syötiin kerran viikossa.
Harmi vaan, kun makkara, jauheliha ja siskonmakkarat ovat syrjäyttäneet perinteisen lihakeiton.
marraskuu 29th, 2007 at 11:45
Yleisön pyynnöistä huolimatta tässä vielä yhden rusupiirakkaversion resepti:
http://www.kiiskila.net/keitto03.htm
Voi olla että tuo ei saa nykystandardein täysiä terveellisyyspisteitä. Mutta hyvää on.
marraskuu 29th, 2007 at 13:31
Ilmetty versio kukosta. Lanttukukko tehdään melko lailla samalla tavalla, rusupiirakan perunat vaan korvataan lanttulohkoilla. Älkääs muten hosuko tämän äänestyksen kiinni lyömisen kanssa, kaalikansa on vasta organisoitumassa junttaryhmiksi.
marraskuu 29th, 2007 at 16:35
Ei mitään kiinni panna, kaalia sisään vaan!
huhtikuu 1st, 2008 at 20:51
Karjalanpaisti ja läskisoosi ovat ehkä molemmat jäämässä pizzojen ja hampurilaisten jalkoihin, enkä noita itsekään suuhuni pistä kuin säälistä, mutta hernekeitto se ei ainakaan ole koska sitähän tarjotaan samalla tavalla joka torstai Ruotsissakin…
heinäkuu 10th, 2008 at 22:55
Minun mielestäni Suomen kansallisruoka on ehdottomasti
perunamuussi ja poronkäristys(siihen vähän puolukkahilloa kaveriksi) Se jotenkin tuntuu, että sitä tarjoillaan kaikissa hienoissa ravintoloissa Helsingissäkin ja että se on niin mahtava makunautinto ulkomaalaisista, kun saa sitä maistaa. Ja jos alkaa miettimään että mitä eläimiä täällä kylmässä pohjolassa voi nähdä, niin ekana mieleen tulee porot.