Ajateltavaa Itsenäisyyspäivänä
On aivan luonnollista, että kansakunta muistelee mennyttä historiaansa ja erityisesti viimeisintä sotaansa Itsenäisyyspäivänä. Minäkin olen syksyn aikana käynyt läpi niin Viipurin viimeiset päivät kuin rintaman romahtamisenkin uusien kirjojen kautta.
Mutta hätkähdin, kun äsken ruudulle ilmestyi yksi monista nettikontakteista, joka kertoi tulevasta energiakriisistä. Raportti on tehty amerikkalaiselle lukijakunnalle ja sen tarkoitus on tuoda esille pahimmat mahdolliset vaihtoehdot. Mutta kannattaa hetkeksi pysähtyä senkin pohjalta.
Lähtökohtana on, että kriisi syntyy, kun öljyn hinta maailmanmarkkinoilla ylittää seuraavan kipukynnyksen eli 150$ tynnyriltä. Sehän on vain 50 centin päässä! Kipukynnyksen ylittäminen tarkoittaa, että öljyn geopolitiikka korostuu entisestään. Kilpailu öljyvaroista ja öljykenttien hallinnasta kiihtyy entisestään ja poliittisia kiistoja syntyy.
Suomeakin sivutaan, vaikka ei nimeltä mainiten. Hupenevien ja entistä arvokkaampien öljyvarojen hallinnan tullessa yhä tärkeämmäksi asiaksi, näyttää Venäjän asennoituminen Naton laajenemiseen käyvän yhä kriittisemmäksi. Venäjä haluaa pitää etupiirinsä irti Natosta. Näinhän tapahtuu jo nyt. Georgian liittyminen Natoon on pahinta, mitä Venäjä voi odottaa. Kaukasuksen alueen energiavaroista käytävä kilpailu kiristyy ja Venäjä pitää omansa.
Seurauksena on, että Euroopan maat, jotka eivät voi taistella vaikutusvallasta aseilla vaan rahalla ja politiikalla, irtaantuvat Yhdysvalloista. Niiden riippuvuus Venäjän energiasta on tärkeämpi tekijä, kuin kylmän sodan peruja oleva yhteinen historia Yhdysvaltojen kanssa. Amerikka jätetään yksin kamppailemaan omien ongelmiensa kanssa. Kuten esimerkiksi omien öljyvarojensa loppuun käyttäneen Meksikon luoman väestöpaineen kanssa.
Eurooppalaisten on päästävä yhteistyöhön Venäjän kanssa, riippumatta, miten siellä vaaleja järjestetään. Eikä vain Venäjän, vaan myös sen vaikutuspiiriin liukuvien entisten neuvostotasavaltojen kanssa, sillä parhaillaan rakennamme energiahuoltoamme niistä tulevien energiaputkistojen varaan.
Mitäs itsenäinen Suomi sitten tekee? Pohditaan sitä Itsenäisyyspäivänä.
joulukuu 6th, 2007 at 10:04
Öljy kyllä, mutta entä vesi ? Muistelen että kun EU:hun liityttiin, puhuttiin että meidät sinne haluttiin vain siksi, että meillä on puhdasta vettä. Nokian nk katastrofi osoittaa tämänkin ongelman, ei maailmalla kraanasta ole enää aikoihin tullut juomakelpoista.