Melkein 366
Se on moro Uutta Vuotta! Hyvä, että ainakin vanha vuosi on loppu. Jos saisin ehdottaa, niin olisi joulukin. Jotenkin joulun tunnelma tuntuu väkinäiseltä jo joulupäivän illan jälkeen. En tiedä, olisiko ripaus lunta kukoistavalla pihanurmikolla lievittänyt hämmennystä. Kuusen voi kyllä pitää valoa tuomassa sinne loppiaisen nurkille. Ruotsissa kuusen ”ryöstäminen” on melkein kansallinen juhlapäivä: julgransplundring, Tjugondag Knut. Silloin koristeomenat näpistetään ja syödään.
Apropos joulukuusi. Joulun alusviikot olivat hyvin kiireiset, Helsinkiinkin sahattiin viisi kertaa edestakaisin. Päätimme, tai oikeammin ajauduimme tilanteeseen, että hankimme joulukuusen vasta joulurauhan julistamisen jälkeen niin kuin joskus aikaisemminkin. Mutta yritykseksi jäi taatolta, vaikka innoissaan olikin. Rauha jämähti kaupunkiimme, mutta hakoakaan ei löytynyt tutuilta myyntipaikoilta. Liekö jokin uusi EU-direktiivi astunut voimaan? Ehkä kuusikauppa aiheuttaa liikaa häiriötä?
Perheyhteisömme lavastusvastaava ajatteli luovasti, ja sain tehtäväkseni koota joulukuusen vaateripustimesta ja köynnöksistä. Aitoon Verta, IKEA ja kyyneleitä -tyyliin yritin noudattaa saamaani summittaista ohjetta. Ja nousihan se, tai pikemminkin laski, siististi koukusta riippuen. Eikä Misty-kissamme päässyt pettymyksekseen jahtaamaan koristeita kuusen oksilta. Ei yhtäkään neulasta lattialla, sohvalla, tyynyillä, joka puolella kotia! Paitsi ne edellisten joulujen jäännökset.
Kun kuusi ei tarvinnutkaan jalkaa, kellarista jo valmiiksi etsitty sai uuden tehtävän. Mitä mainioin teline – jääpalatkin mahtuivat – Löitens Linie Akvavitille jouluruokapöydässä! Niin, tietysti norjalaista juhlajuomaa, kun perheemme perinteet kummasti kallistuvat sinne suuntaan. Ja vaikka Aalborg tai Skåne maistuvat paremmilta, ne eivät ole seilanneet kahta kertaa päiväntasaajan yli. Kirkasta (tai melkein) juomaa ja auringonpaistetta vuoden pimeimpien päivien iloksi!
Ja vielä pieni vinkki uudenvuodenperinteille. Suosittelen lupausten sijaan uuden vuoden tavoitetta. Tiedättehän: selkeä eli helposti nimettävä, kannustava eli tavoittelemisen arvoinen, ei liian vaikea eikä helppo, mitattavissa oleva, välitavoitteiksi jaettava. Tulos: plus eli saavutettu tai miinus eli se perinteinen.
Kannuvalimon puolesta Onnea 366 päiväksi!
tammikuu 2nd, 2008 at 10:39
Persoonallisin joulukuusi mitä olen nähnyt. Täytyypä varastaa idea ensi joulua ajatellen.
Hyvä vinkki, tein kylläkin uudenvuodenlupaukset perinteisesti. Johtoajatuksena oli Presidentin puhe, siis lupaukset vasta puheen jälkeen.
tammikuu 2nd, 2008 at 14:54
Persoonallisin joulukuusi mitä olen nähnyt. Täytyypä unohtaa idea ensi joulua ajatellen.
tammikuu 2nd, 2008 at 18:31
WAU! Terveisiä lavastevastaavallekin!
Meidän oikea kuusi joutui menemään jo eilen ulos kun hämähäkkejä, hyttysiä ja muita vieraita eläväisiä alkoi olla liiaksi. Mutta sen tuoksua tuli ikävä. Millään akvaviitillä, tuskin edes norjalaisella, ei saa aikaan kuusen tuoksua tupaan.
tammikuu 3rd, 2008 at 9:35
Tarpeeksi kun otat norjalaista tai muunmaalaista akvaviittia (tai vast.) niin kyllä alkaa tuoksumaan havut ja muut kävyt …kun olet niiden kanssa pihalla. Näin lumettomana aikana tuoksuu jopa lumiukko.
joulukuu 24th, 2008 at 1:37
[...] Meillä kun on kuusi ollut sisällä jo kohta viikon, mietityttää mitenkä Tero-Pekka tänä vuonna onnistuu. Viime vuonnahan hänellä oli tiettyjä hankaluuksia kuusen hankitsemisessa. [...]