24.1.2008

Poliittisia riskejä

Olen hiljaa mielessäni ihmetellyt suomalaisten yritysten haluttomuutta lukea poliittisia riskejä. Suomalainen yrityselämä on tavattoman kansainvälistynyttä. Kansainvälistymisestä seuraa, että liiketoiminnan toimintaympäristö tulee samalla kovin monimutkaiseksi. Kotimaan liiketoiminnan opit eivät päde muualla.

Nokia tapaus hämmästyttää kovastikin. Eikö yrityksessä todellakaan osattu arvioida, minkälaisia seurauksia tehtaan sulkemisesta Saksassa aiheutuu? Omassa päässäni kuvittelen asian edenneen siten, että halu päästä halvemille työmarkkinoille oli suuri ja tunnetusti jäykästä saksalaisesta työmarkkinamiljööstä haluttiin ehkä muutenkin päästä irti.

Luulen, että juristit yhdessä laskentaihmisten kanssa tulivat siihen lopputulokseen, että lähteminen Saksasta maksaa kaikkine irtisanomisvelvollisuuksineen ja uudelleenkoulutusvelvollisuuksineen, mutta että rahaahan se vain on. Mahdollisesti Bochumin tehtaan sortimentti on tullut kehityskaarensa päähän ja uuden tuotesukupolven istuttaminen sinne ei olisi kannattavaa. Joten lähdetään. Kyllä pöly laskeutuu!

Eikö siellä Keilaniemessä kukaan tullut ajatelleeksi, että asialla olisi laajempiakin ulottuvuuksia? Että rahalla ei voi korvata maineen ja imagon menetystä? Pahoin pelkään, että saksalainen ei helposti unohda tapausta. Nyt heitettiin jo nokialaisia kännyköitä roskakoreihin. Ilmapiiri muuttui hetkessä antinokialaiseksi. Ja sitä tuskin parannetaan rahalla ihan tuosta vain.

Ihan samanlaista ympäristölukutaidon puutetta on monella suomalaisella yrityksellä. Kun on monikotimainen luulisi olevan tarpeellista opetella näiden monien kotimaiden poliittisia ja työmarkkinakulttuureja siinä missä sopimusvelvoitteitakin.

15 kommenttia “Poliittisia riskejä”

  1. iisi:

    Miten kauan niitä halvempia tuotantomaita riittää? Miten kauan riittää niitä lyhytnäköisiä johtajia, Kallasvuo? Peiliin saa katsoa.

  2. Helena:

    Yhdellä humauksella saadaan rikottua maine,imago ja mielikuva, joita on kymmeniä vuosia rakennettu.

    Alex Stubb arveli, että Nokia haluaa a u t t a a köyhempiä maita, ja siirtyy siksi Romaniaan. Jos näin olisi, Nokia voisi rakentaa uuden tehtaan Romaniaan.

  3. Kari:

    Jos Stubb on tosiaan noin sanonut, hän on joko vielä tyhmempi kuin olen luullut tai pitää lukijoita/kuulijoita todella tyhminä. Minkään pörssiyrityksen motiiveihin ei taatusti kuulu hyväntekeväisyys muita kuin osakkeenomistajia kohtaan.

    Saksassa Nokian tehtaan lopettamisesta noussut kohu tuntuu silti kaikenkaikkiaan ylimitoitetulta. Maassa lienee tehty oman suurteollisuuden toimesta huomattavasti mittavampiakin irtisanomisia ja tuotantolaitosten lopetuksia kuin Nokian nyt suunnittelema.

  4. Esko:

    Huomasin aamun lehdistä, että Nokia on todennt myynnin notkahtaneen Saksassa. Asialla on siis seuraamuksia vaikka tietenkin ajan oloon notkahdus taittuu. Joskus ne tuppaavat jäämään kuten taannoin Nestlén lastenruokajupakka muistuttaa.

  5. Helena:

    Tarkennan Stubbin sanomisia, etten anna väärää kuvaa. Stubb sanoo blogissaan, että tämä tapaus osoittaa kuinka hyvin sisämarkkinat toimivat. Vaurailta alueilta siirtyy varoja ja toimintaa köyhemmille alueille. Syntyy lyhytaikaisia takaiskuja, mutta pitkässä juoksussa kaikki voittavat.

    Eiköhän se ole niin, että Nokia siirry Romaniaan vain ja ainoastaan omien intressiensä vuoksi.

  6. Lyrisch Tragisch Tenor:

    Onko näillä maineen menetyksillä niin merkitystä? Ainahan on sanottu, että kun Suomessa jokin sektori lakkoilee, niin meidän maineemme menee maailmalla. Sitä ei kuitenkaan ole koskaan näkynyt sanottavan ulkomaalaisten lakkoilusta. Hyvä kun Suomea tietävätkään. Nyt ehkä usempi tietää Nokian puhelimet…

    Tuo iisin kommentti “miten kauan niitä halvempia tuotantomaita riittää” on mielestäni aika oivallinen. Riittäähän niitä, aina jossain. Milloin tulee afrikan vuoro?

    Miksi eurooppa hyväksyy aina vain halvempiin maihin teollistamisen? Ihan kuin nyt nämä eiliset ilmastotoimet: eilen joku metalliteollisuuden edustaja kertoi tuotannon siirtämisestä sellaisiin maihin jotka eivät niin piittaa saastuttamisesta. Ihan kuin pistäisi pään puskaan.
    Onko se rehellistä vapaakauppaa, että hyväksymme tuotteitten tekemisen huonolla tekniikalla tai lapsityövoimalla tai epäinhimillisissä oloissa tai palkalla joka ei riitä elämiseen (no siihen pyritään täälläkin), joita sitten halvalla tänne kaupitellaan.

    Pitäisikö nyt EU:n ilmastoahdistuksen myötä toisaalta miettiä mikä on näiden paljon energiaa tarvitsevien, saastuttavien(?), laitosten yhteiskunnallinen saldo Suomelle? Kannattaako meidän suosia sellaista teollisuutta Suomessa? Siirretään ne saastuttamaan keski-eurooppaa. Eiköhän niiden omistuskin ole pääsääntöisesti ulkomailla, eli voitotkin menevät sinne.

    Olikohan tuossa nyt tarpeeksi kysymyksiä?

  7. Anna Mikkola:

    Saksassa on tulossa osavaltiovaalit, mikä osaltaan selittänee vahvaa reaktiota. Ei sellaisessa tilanteessa voi kukaan sanoa tykkäävänsä Nokiasta.

    Luin sen Stubbin blogimerkinnän suurella ihmetyksellä. Eihän kyse ole sisämarkkinoiden toiminnasta, vaan siitä että tuotanto siirtyy aina halvimman työvoiman perässä kun siirtymiseen liittyvät muut kustannukset eivät ylitä saavutettavia etuja. Sisämarkkinoiden toimimattomuutta taas nimenomaan heijastaa se, että asiassa pyritään laittamaan saksalaiset ja romanialaiset työntekijät vastakkain.

    Puheet Nokian halusta auttaa Romaniaa ovat kyllä melkoista höpönlöpöä.

    Saa nähdä kuinka kestävä saksalaisten antinokiafiilis on. Kyllähän maailmassa muitakin kännyköitä riittää. Siitä olen blogin kirjoittajan kanssa ehdottoman samaa mieltä, että Nokia on hoitanut koko asian jotenkin täydellisen epäonnistuneen naiivisti ja vailla minkäänlaista ammattitaitoa: heille ikään kuin tuli yllätyksenä että jos pistetään kokonaisen tehtaan työntekijät pellolle, niin siitä ei tykätä.

    Afrikan vuorohan tulee muuten aivan juuri. Kiinassa ja Kauko-Idässä palkat nousevat sellaista vuositahtia, että ei ole enää kuin Saharan eteläpuolinen Afrikka jonne mennä.

  8. heikkilä:

    Yltiöoptimisti arvelisi, että näinhän sen pitääkin mennä: aikansa kun jaksetaan toohottaa, niin lopulta kehitysmaat ovat kehittyneet ja saavutetaan jonkinlainen tasapaino.
    Yltiöpessimisti sanoisi että maailma ei tähän riitä ja kommentoisi Rokan tapaan: ei kulu kauaa ku myö ollaa semmoses liemes jot hitto. Meist kuoloo viel toinen puol.

  9. heikkilä:

    Nokiasta vielä Eskolle:
    Juuri nyt, kun Nokia julkistaa kaikkien aikojen tulostaan, tulee mieleen, että olikohan sittenkin Bochumin päätökset ajoitettu poliittisesti ovelasti. Negatiivinen julkisuus hautautuu nopeasti parasta aikaa positiivisen jalkoihin, kun talouslehdet huutavat markkinoitten vyörytyksestä ja kurssi pomppaa toistakynmmentä prosenttia.

  10. Visa:

    Toden totta!
    Ajattelin jo aamusta alkaen kun tiedotusvälineet ennakoivat Nokian julkistettavaa tulosta, että niinköhän on tarkoitus haudata huonot uutset hyvien alle. Talouselämän päiväkirjeessä todettiin äsken: “Maailman pörssit juhlivat suomalaisyhtiön murhaavaa kulukuuria.” Se on siinä.

  11. Esko:

    En tiedä, pörssejä julkistavat ja niitä juttuja lukevat ovat eri tahoja kuin Bochumin asiaa surevat. Eikö vois ajatella päinvastoinkin: Nokia jyrää pörsseissä ja porskuttaa voitollisesti mutta ei piittaa mitään sosiaalisesta vastuustaan: panee tehtaita kiinni siitäkin huolimatta ja hyödyntää halvimpia mahdollisia työmarkkinoita!

  12. Kari:

    Eskon viime kommenttiin on helppo yhtyä. Eri ryhmillä on erilaiset näkökulmat ja närkästyneiden saksalaisten (ja miksei muidenkin eurooppalaisten) keskuudessa Nokia-vastaisuus taitaa tulosjulkistuksen myötä pikemminkin nousta kuin hautautua pörssihuuman alle.

    Lyrisch Tragisch Tenor esitti kovia ja aiheellisia kysymyksiä. Mikä on eurooppalaisten kuluttajien vastuu näissä asioissa? Voiko boikoteilla todella vaikuttaa vai jyräävätkö ns. markkinat aina yli sekä kansalaisten että poliittisten päätöksentekijöiden? Eli lisää kysymyksiä…

  13. sassu:

    Lisään vielä Eskon viime lausumaan kommentin:
    Jos Nokia ei voi olla “sosiaalinen työnantaja”, niin ei semmoista sitten maailman multinationalisteista löydykkään.

  14. Keijo Perälä:

    Päivittelit, kuinka “Nokia” on niin tyhmä. Jos tarkemmin ajattelee, ei “Nokia” ole tyhmä eikä viisas, mutta sen johtajat ja heidän neuvonantajansa voivat olla. Nokialla on erittäin hyvin palkattu, kokenut yhteiskuntasuhdejohtaja ja korkean statuksen viestintäjohtaja. Mitä he ovat mahtaneet ajatella ja miten neuvoa Kallasvuota palkkansa edestä? Sitähän ei voi tietää. Voihan olla, että ovat hyvinkin ajatelleet ja todenneet, että tätä operaatiota ei millään suhdetoiminnalla saa menemään siististi. Yhtä hyvin voi tehdä tylysti ja brutaalisti. Kova rutina tulee joka tapauksessa.
    Mutta olisiko sivistyneempi tai, uskaltaako sanoa, diplomaattisempi menettelytapa asiaa kuitenkaan pahentanut?

  15. yy:

    Tyhmiä sentään kai ei sen enempää Kallasvuo kuin yhteiskuntasuhdejohtaja tai viestintäjohtajakaan.
    Nokian osaavaa hallitusta, jossa Kallasvuo on jäsenenä, johtaa edelleen muuan J. Ollila.

Jätä vastaus