Vaikka sadepäivänä
Äijä istuu laiturinnokassa onkivapaa pidellen ja toteaa sateenvarjon alta: ”Det är sant som det är sagt, svensk sommar är den finaste dagen på hela året”. Svenska Dagbladetin mainion pilapiirtäjän Andersin lakoninen toteamus on sinnitellyt kesämökkimme jääkaapin ovessa vuosikaudet. Enpä ole tällä haavaa kalaonnea kokeillut, mutta täältä pienen työkopperoni ikkunasta olen voinut todeta samaa: Suomen suvi oli koko vuoden hienoin päivä.
Se sattui heinäkuun ensimmäiselle. Työtehoseurani pikatutkimuksen mukaan kirjoitusintoni nousi auringon paistaessa noin 27%. Ensimmäisen ja ainoan kerran saatoin avata jopa ikkunani läpivedon aikaansaamiseksi. Ennen sitä ja sittemmin on puskettu välillä patterikin päällä, villasukat jalassa.
Juhannuksen alla jalkapalloa tuli televisiosta seuratuksi hieman aiottua enemmän. Ja viime viikolla tennistä haluttua vähemmän.
Täällä maalla tietenkään mitään digiboksia ollut. Joten sain isältä heidän ylimääräisensä, hän oli vaihtanut kortinlukijamalliseen. Vaikka oli oikein Philips, kuva ei välähtänytkään ruudulla. Siis Tammisaaressa käydessä kauppaan kyselemään – logoasuinen myyjä ovella sulkemassa tuntia ennen virallista aikaa. ”Kun huomenna on juhannusaatto”.
Tartuimme pojan kanssa maalaisjärkeen, olihan futisfinaalit pakko nähdä. Vika on a) boksissa tai b) ikivanhassa antennissa. Aloitimme b):stä. Eli poika katolle. Ei inahdustakaan. Mutta kun boksin sammutti, jalkapalloa vilahti, analogisesti, Viron kanavalta. Saatiin jopa värit kuvaan ja vauhdikas selostus, jossa herrat tuntuivat puhuvan kaikesta muusta kuin pelitilanteesta. Kommentaattori oli nimeltään Sarap, varmaan maan Paras. Illan mittaan lähetys muuttui asteittain, ääni häipyi ja kuva päätyi Suomen suveen sopivaan lumisateeseen. Maalin huomasi lähikuvassa, kun toisen joukkueen pojilla oli kädet pystyssä. Näin kävi joka halvatun päivä, loppuottelussakin. Silti kannatti katsoa, hienoa peliä.
Mutta kun Wimbledon oli tulossa, piti telkkariin saada kunnon kuva. Onneksi pidin kurssia Tammisaaressa, joten toiseen kauppaan. Vastaus, että vika on a) boksissa tai b) ikivanhassa antennissa. ”Jodå, det kan vara svårt med antennen i Bromarv. Har du mycket skog mellan dig och Fiskars?” Antennifirmasta sanottiin, että tuskin antennin vika, ”försök med en annan box”. Uusi boksi siis kehiin avoimella kaupalla, halvin mahdollinen. Johdot kiinni – ja heti toimi, hieno kuva ja yhdeksän kanavaa entisen neljän asemesta. Soitin kauppaan ja kiitin.
Wimbledonin tennis kuuluu niin sanottuun suomalaiseen kesään, vähän kuin juhannus. Ja koska se on yksi maailman keskeisistä urheiluturnauksista, ottelut pitää saada kokea maksuttomalla kanavalla.
Mutta eipä koettu. MTV3 oli lähtenyt peliin köykäisin eväin, ilman ammattitaitoa ja epäurheilijamaisin kaupallisin tavoittein. Roger Federerin ja Rafael Nadalin “Kaikkien aikojen finaali” jäi näkemättä muutamia vähemmän tärkeitä hetkiä lukuun ottamatta. Anteeksipyyntöä talon johdolta on saanut odottaa turhaan. Ja tietoa siitä, koska MTV3 näyttää koko ottelun, alusta loppuun, uusintana. Vaikka jonakin sadepäivänä.
P.S. Julkaistuani edellisen, käväisin MTV3:n sivuilla ja totesin, että ohjelma Wimbledon 2008 on juuri alkanut. Ei sanaakaan ohjelman sisällöstä edes kanavan teksti-tv:ssä, puhumattakaan, että lähetys olisi uutisena etusivulla. Avattuani television näin, että loppuottelun ensimmäinen erä on menossa. Miten MTV3 mahtoi tiedottaa tenniksen ystäville yllätysohjelmastaan?
heinäkuu 10th, 2008 at 23:05
Pahoittelut kokemasi tennisahdistuksen johdosta. Minä kyllä pärjäsin ihan hyvin ilman tennistä ja jalkapalloa enkä yhtään kaipaa formuloitakaan. Hankin kahdella kympillä tietokoneen kylkeen sopivan tikun, joka vaatimattoman antennin kanssa järjestää ruudulle oivallisen TV-kuvan lähes kymmeneltä kanavalta. Mutta se tässä tökkii, että hankkimani mobiilitikku saa aikaan niin luokattoman siirtonopeuden, että pois alta. Kun yhtaikaisia käyttäjiä on paljon niin puhelut menevät kuulemma netinkäyttäjän edelle. Ja puheliasta lomakansaa Etelä-Savossa piisaa.