Artikkelin Mielikuvia murheen päivänä kommentit

Kirjoittaja: Jari Nikkola

Jari Nikkola — Sun, 28 Sep 2008 08:39:56 +0000

Eihän tuo injektioteoriakaan tai sen hylkääminen mikään lopullinen totuus ole.

Toisto tuo tehoa kuten markkinointimaailmassa tiedetään, sikäli varmasti “peilauskin” toimii. Pitääkin jossain välissä lukaista Heikkilän mainitsema opus. Hiukan kuulostaa takaperoisten piiloviestien lähettämisteorialta noin kylmiltään mutta tutkitaan ennen hutkimista.

Jokin kriisipsykologi ehdotti jossain ohimenneessä lehtijutussa, että ampumistapauksissa ampujien mahdollisia lehtikuvia blurrattaisiin kasvojen osalta suurimman idolisaation ja samaistumisen välttämiseksi. Kuulostaa jo pykälää järkevämmältä toiminnalta kuin vaikeneminen.

Kirjoittaja: Visa

Visa — Sat, 27 Sep 2008 20:13:18 +0000

Heikkilä,
hyvä että otit esille Massisen jutun. Olin aika kauhuissani sen päätelmistä.
–
Joka päivä edelleen odotan, että TS:ssä lukisi uuden päätoimittajan nimi. Alkaa olla ollut vapaata pudotusta jo niin kauan…

Kirjoittaja: heikkilä

heikkilä — Sat, 27 Sep 2008 12:07:57 +0000

Jari,
olet toivottavasti oikeassa.Luen tosin parasta aikaaMarco Iacobinin kirjaa “Ihmisten peilaus” joka huikealla tavalla kertoo siitä, miten niin sanotut peilineuronit toimivat ja saavat meidät omaksumaan usein näkemiämme käyttäytymismalleja. Eli hän, joka on nähnyt monta murhaa, on valmiimpi murhaamaan kuin murhia näkemätön.

Kirjoittaja: Jari Nikkola

Jari Nikkola — Sat, 27 Sep 2008 09:53:46 +0000

Massinen kannustaa vaikenemiseen? Eli ns. vaikeita asioita ei saisi julkituoda ja käsitellä viestintäjulkisuudessa, mainoksille varatulla etusivulla ainakaan? Mikä tuon kolumnin pointti on? Uusmediafobian levittämisen ohella siis?

Mainittakoon vielä, että viestintätutkimuksessa Aimon maalailemasta injektiomallista luovuttiin jo 1950-luvulla. Eli ihmiset eivät ehkä sittenkään taivu median viestien alle ja niele niitä sellaisinaan vaan heillä on omaakin ajattelua havaittavissa.

Kirjoittaja: heikkilä

heikkilä — Sat, 27 Sep 2008 08:52:03 +0000

Massinen näköjään ottaa tänään kolumnissaan kannan, jonka mukaan Hesarin etusivurevittely on asettumista osapuoleksi ja toimijaksi väkivallan ja julkisuuden kierteessä. Perustelu on ymmärrettävä, ellei takana ole etusivulle maksettujen ilmoitusmillien puolustaminen.

Kirjoittaja: Bergen

Bergen — Wed, 24 Sep 2008 14:24:03 +0000

Norjassa Suomen kuva väkivaltaisena maana senkun voimistuu, sitä on kiva puolustella maataan norjalaisten ja muiden ulkomaalaisten edessä. Kerrankin K.Räikkönen vastaili fiksusti italiaislehtien uteluun ja kyselyyn. http://www.corriere.it Heti kysyttiin, että mitä sinun Suomessasi oikein tapahtuu?
Kaikkien lehtien etusivulla tapahtuma oli tänä aamuna. Jotenkin syyllinen tunne itselläänkin, miten tähän on päädytty. Nyt sen kadoksissa olevan Suomi-brändin rakentaminen on entistä vaikeampaa. Ei enää pelkät hyvät koulutulokset auta…

Kirjoittaja: Lyrisch Tragisch Tenor

Lyrisch Tragisch Tenor — Wed, 24 Sep 2008 08:14:21 +0000

Niin, en tiedä syyllisistä, mutta vastuunkantajia penättiin eilen TV:n uutislähetyksessä pääministeri Vanhaselta kohtalaisen tiukkaan sävyyn.

Toisaalta tuntuu väärältä pistää ministereitä vastuuseen, eiväthän he ole tehneet mitään asiassa, mutta toisaalta sen takiahan heidät pitäisi juuri pistää vastuuseen. Poliittinen vastuu seuraavissa vaaleissa ei ihan riitä, hehän toimivat virkamiehinä. Suomeen ei vain tuo eroamisperinne ole koskaan kuulunut.

Toisaalta sitten sanotaan, että esimiehinä oleville maksetaan vastuusta, mutta todellinen vastuu on kuitenkin siellä alimmilla tasoilla.
Jos tuo poliisimies nyt jotenkin todetaan vastuulliseksi siitä, ettei ottanut asetta pois, niin hän kantaa varmasti virkarikos tms. oikeudellisia seurauksia.

Ihan kuin lastentarhoissa tapahtuneissa onnettomuuksissa: lastenhoitajat kantavat sen todellisen vastuun haasteina oikeuteen.
Esimiehet sinne harvoin taitavat joutua.

Kirjoittaja: heikkilä

heikkilä — Wed, 24 Sep 2008 07:32:33 +0000

Expressbussissa matkalla Helsinskiin. Pitäisi sanoa jotain hauskaa siellä. Läppäri heiluu epämukavasti. Maalaismaisema ihanimmillaan syksyn väreissä. Mielessä pyörii surullinen ajatus: melkein kaikkiin vastaan tuleviin uutisiin osaa nykyään suhtautua keski-ikäisen miehen tyyneydellä: juu, tommosta se aina on ollu ja on noita nähty tähän ikään. Mutta kun näitä ei ole nähty eikä osaa olla kuin ällistynyt. Suomalaiset eivät ole näin joukkomurhanneet toisiaan sitten sisällissodan kauheiden päivien. Ja nyt, hyvinvoivassa lintukodossamme on kuin itse Paha olisi irti keskellämme. Syyllisiä kaivataan kovin. Lahtist ja konekivääri mä kaipaan.