22.10.2008

Vanhojen aikojen paluu

Tiistai oli todella mielenkiintoinen  uutispäivä. Valtio tekee paluun omistajaksi ja suurvallat neuvottelevat Helsingissä. On kuin oltaisiin takaisin 1980-luvulla, siis edellistä lamaa edeltävässä ajassa. Ja markkinavoimien edusmiehet jättävät VR:n kun valtio ajaa sen kautta omia etujaan. (Ajaisipa joku matkustajienkin etua!)

Valtio-omistajan paluu on suorassa yhteydessä finanssikriisiin. Finanssikriisin ratkaisu EU:ssa antaa blanko-shekin valtioille tehdä paluun kansakuntien talouksien ohjaamiseen. Olen eri mieltä kuin ne, jotka sanovat, että kriisi yhdisti EU:ta. Tai kyllähän se yhdisti: se antoi valtioille ohjakset talouksien ohjaamiseen. Tämä on jäsenvaltioissa otettu kiitollisuudella vastaan. Monissa maissa näin on tehty kaiken aikaa. Mm. puheenjohtajavaltio Ranskassa, jossa politiikkana on ollut pitää ulkomaiset omistajat irti ydinaloilta.

Unionissa otetaan nyt takapakkia yhteisöllisyydestä ja yhteisen edun hahmottamisesta ja edistämisestä. Mielenkiintoista on, kuinka hanakasti porvarihallitus Suomessa tähän mahdollisuuteen tarttui. Taitaa olla niin, että virallinen EU-politiikka yhä toistaa Lipposen-Satulin linjaa, jonka mukaan Suomi kannattaa vahvoja yhteisiä toimia ja yhteistä etua. Mutta kun mahdollisuuden ikkuna avautuu, käytetään se oitis hyväksi.

Tulemme lähipäivinä näkemään hauskan kansallisen keskustelun siitäkin, kuinka puolueeton Suomi tarjoaa taas ympäristön suurvaltojen keskusteluille. Nimenomaan suurvaltojen. Suomalaisessa ajatusmallissa maailmassa on edelleen kaksi suurvaltaa, USA ja Venäjä. Viis Kiinasta ja Intiasta tai EU:sta. Kyllä meille nyt tätä mannaa tulee. Ensin Nobel ja sitten tämä. Ulkoministerin imagoryhmän työ on tästä lähin helppoa.

Kyllä nyt Nato–kannattajien kannattaa olla visusti hiljaa. Kuinka moni tuleekaan todistamaan lähipäivinä, että tämä ei olisi mahdollista Nato-Suomessa. Odotan suurella mielenkiinnolla, minkälaisen selityksen Ulkoministerimme tähän asiaan keksii. On vain niin, että suomalaisten mielissä se vanha puolueeton Suomi olisi sittenkin paras ratkaisu. Ja tämä näkemys tulee hallitsemaan julkisuutta.

Aivan riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu ympärillä.

2 kommenttia “Vanhojen aikojen paluu”

  1. Helena:

    Aamun uutisen mukaan ulkoministerimme ei tiennyt hölkäsen pöläystä koko meetingistä!
    —-
    Ensimmäisen kappaleen suluissa olevaan yhdyn. Jos ketään, niin ei näytä ainakaan VR:n isoja herroja kiinnostavan miltä tuntuu jättikokoisten kapsäkkien kanssa nousta vanhoihin sinisiin vaunuihin. Kouvolan asemalla äherretään hirveästi monta kertaa päivässä.

  2. heikkilä:

    Tjah. Jos pidettäisiin aseidenriisuntaneuvottelut Suomessa junissa, ei olisi niin tavatonta, vaikka ei sovittu aikataulu pitäisikään…

Jätä vastaus