Historialliset vaalit
Tulevana tiistaina järjestetään siiten lopultakin Yhdysvaltain presidenttivaalit. Kyllä niitä jo onkin seurattu koko vuosi. Jotenkin on jäänyt mielikuiva, että Demokraattisen puolueen esivaalit saivat osakseen enemmän huomiota kuin tämä lopullinen vaali. Muistatteko vielä, kuinka tarkkaan suomalaisetkin tiedotusvälineet seurasivat sitä valintaa. Ehkä alkumetreillä otettiin vähän liikaakin tempoa ja loppumetrejä seurataan jo aika maltillisesti.
Joutuu kieltämättä miettimään, onko tämä tiistain vaalikaan maailmalle niin merkittävä tapahtuma kuin millaisena se myydään? Onko sillä todellakin niin suuri merkitys maailmanhistorian kulkuun?
Edelleenkin kansainvälinen tiedonvälitysjärjestelmä on niin amerikkalaisomisteinen ja heijastaa niin vahvasti amerikkalaisia näkemyksiä, että pienen Suomenkin media heijastaa tätä valtavirtaa. Onhan niillä se CNN ja kaikki.
Kun kuuntelee tai lukee suomalaisia medioita voi havaita, että Amerikka-asiantuntija-aseman saa CNN:n ja Newsweekin lukemisen kautta. Sanavalinnat ja kysymyksenasettelut tulevat amerikkalaisesta mediasta. Jos on joskus asustanut Amerikassa, sitä varmemmin heijastaa valtamedioita siellä. Ihan ymmärrettävää tietenkin.
Nämä ovat nyt kumminkin historialliset vaalit. Valituksi tulee joko ensimmäinen afro-amerikkalainen (tai musta, niin kuin suomalaismediassa sanotaan suoraan) tai kaikkien aikojen vanhin ensimmäiselle kaudelle valittu henkilö.
Amerikkalaisethan rakastavat tämmöistä tilastointia. Lukekaapa joskus NHL:n tilastointia, niin hämmästytte, mitä kaikkea ne tilastoivat. Koivu vastaan Koivu pääsivät juuri mennä viikolla tilastoon ensimmäisenä veljesparina, joka kapteeneina johtivat joukkueensa vastakkain.
Törmäsin viikonloppuna karttaan, joka oli laadittu viimeisimpien ennusteiden pohjalta. Sen mukaan peli on selvä: Omaballa on ”varmana” jo nyt 238 valitsijamiestä, kun 270 tarvitaan! McCainilla vain 118. Jos kallellaan olevat mutta ei ihan varmat lasketaan Obama saa 278 ja McCain 132. Arvanheiton varassa on yhä 128 delegaattia.
Onneksi on kumminkin vielä vaalit. Äänestäjä on kunkku!
marraskuu 3rd, 2008 at 12:09
Täytyy kirjata pelkoni etukäteen johonkin. Minusta Obaman suurin vaara on sama kuin Vihreällä liitolla on ollut meillä: Mielipidekyselyissä on helppo kannattaa, mutta äänestyskopissa ei rohkeus riitä.
Jos hänet kuitenkin valitaan, se on kyllä aikamoinen kypsyysnäyte Amerikan kansalta: mulatti, jolla on etunimi Hussein.
marraskuu 3rd, 2008 at 13:15
Niinpä. Fundamentalistisia uskonnollisia ääriliikkeitä on syytä vastustaa Lähi-idässä ja Euroopassa. Syytä on toivoa, että ne eivät saisi olla vallan kahvassa Amerikassakaan. Jumalan kiitos ei edes McCain ole ihan sitä porukkaa. Mutta jos vaari tulee valituksi ja sitten kääkähtää, niin maailma voi olla lirissä.
marraskuu 3rd, 2008 at 13:15
Olen vähän KP:n kanssa samaa mieltä. Riittääkö usalaisilla rohkeutta valita musta. Helposti myös harvemmin äänestämässä käyvät voivat ajatella, ettei heidän ääntään tarvita, kun kyselyt antavat tuollaisen tuloksen.
Huomenna nähdään tai viimeistään oikeussalissa, eikös sekin ole jo heillä melkein perinne…
marraskuu 3rd, 2008 at 13:16
Jeps Heikkilä. McCain ei tunnu niin riskaapelilta kuin Palin. Tosin saataisihan varmaan uudenlaisia kannanottoja maailmanpolitiikkaan..
marraskuu 5th, 2008 at 7:27
No niin, peli on selvä. Siteeratakseni aamu-TV:n Washingtonin kommentaattoria: “Väri vaihtuu valkoisessa talossa.”
marraskuu 5th, 2008 at 10:59
USA:n mustassa yhteisössä varmasti melko huima tunnelma juuri nyt. Rosa Parksin ajoista tai orjuudesta on kuitenkin elävät muistot vielä olemassa. Nyt maalla on musta presidentti. Loistava tulos!
marraskuu 5th, 2008 at 13:07
Onnea USA:lle, onnea Obamalle!
Viimeiseen saakka epäilin, onko usalla rohkeutta valita mustaa miestä, mutta ovat pelinsä pelanneet eivät pelänneet mustaa miestä. Taitaa Valkoinen talo kylläkin saada aika valkoisen tumman presidentin. Värillä ei ole väliä, kunhan on hyvä ukko.