Kirjoittelen par’aikaa ruoasta Espanjan Aurinkorannikolla minilomalla vaimoni ja touhukkaan Kaius-poikani kanssa. Tällä on aika hyvät olosuhteet kirjoitteluun, sillä aurinkokin paistaa eikä kaupassa myydä marinoitua tai silputtua lihaa. Sitävastoin kyllä kunnon kokonaista kanaa, isona tai kevätkananpoikana, raakamakkaroita, vasikkaa (pahaa pelkään, ei kovin eettisesti ruokittua). Äyriäisiä, aah.. Kaikenlaisessa muussa ruoassa on yhtälailla paljon, jos ei enemmänkin E-sitä ja tätä.

Mutta kokonaiskuva on verrattomasti raikkaampi kuin kotimarkkinoillamme keskimäärin.

Ruoka on taas aikaansaanut hyvää keskustelua tällä palstalla.

Moni on ihmetellyt miksi ostan sitä tai tätä. Olen kiinnostunut ruoasta/elintarvikkeista ja saan jopa pääosin elentoni niiden markkinoitten aktiivisesta tietämisestä. Eikä ruoasta tiedä, ellei maista. Vaikka se olisikin karvas kokemus.

Heikkilä viittasi Purasjoen ruokakommenttiin. Se oli tietty tarkoitettukin provokatoriseksi. Hyvä on, että keskustellaan. Sillä aihetta on.

Luin täällä Hispanjassa tuon Purasjoki-heiton ensi kertaa teksti-tv:n etusivulta. Samalla kun kone kelasi sivua esille, löin itseni kanssa vetoa, että skuuppi on Aamulehdestä. Siellä kun tehdään tällä hetkellä Suomen laadukkainta ruokajournalismia uutismielessä. Terveisiä vaan Apusen Matille Aamulehteen ja myös uudelle Turun Sanomien päätoimittajalle Kauppiaskadulle.

Suomi päätti EU-komission mukaisesti kieltää kotimaisten tuotteiden mainostamisen kotimaisina, jos markkinointiin on käytetty verorahaa.

- Yhteismarkkinoille sopii hirveän huonosti, että mainostetaan valtion tuella. Jokainen voi tietysti omalla rahalla mainostaa, että minun perunani ovat maailman parhaita, Purasjoki huomauttaa.

Ennenkuin menen nurkkaan seisomaan, kerron miksi.
Ennen joulua olin ostoksilla Porin Kauppahallissa. Siellä satunnainen myyjä oli koonnut ihan näyttävän purkkikalamyyntipaikan, jossa mainosti savumuikkua öljyssä ja tomaatissa 2+ 2 kpl 160 g purkkia 10 € hinnalla. Noin ihan joulun kunniaksi päädyin ostamaan hyvän näköiset kalapurkit. Teksti, lukulaseilla huolettomasti katsomalla, kertoi sisällyksen RETKIS -nimisessä purkissa olevan savustettua. Lisäksi siinä oli nimi Tampere. Teksti myös ruotsiksi hiukan pienemmillä kirjaimilla. Lähes maiskuttelin suomalaista kalaa, muikkua.
Joulu meni menojaan purkkikalaa maistamatta, koska oli muuta kalasyötävää. Mutta nyt otin joku ilta iltapalaksi, hetkinen, SAVUSTETTUA KILOHAILIA ÖLJYSSÄ! Teksti oli sen kokoinen, että kyllä sen lukulaseilla näkee. Suurennuslasitarkkailu kertoi tuotteen alkuperämaaksi LIETTUA`an.
Halusin Suomalaista muikkua, purkista oletin sen sitä olevan mutta ei. Syyllisiä asialle on enemmän kuin yksin minä; purkin ulkoasu ja myyjän muikku- kilohailikömmädys, luultavasti tarkoituksellinen.
Kannattaisi vähän katsoa, ei pelkästään uskoa ja luulla.
Nyt menen nurkkaan häpeämään!

Ja sitten vielä Hesari 29.12.08:
“Suomen lippua ja muita kansallisia symboleita ei saa enää käyttää kotimaisen ruuan markkinoinnissa, jos valtio on mukana kampanjan rahoituksessa.”
On äijillä ähky kun ei komissiolla ole suurempia murheita kuin kansallisten symbolien käytön kieltäminen ruokamarkkinoinnissa!
Maaseudun Tulevaisuus-lehteä, jonka uutisoima juttu oli, en ole lukenutkaan. Radiosta kuulin uutisen, että Matti Purasjoki on lausunut, ettei puhdasta suomalaista ruokaa olekaan. Jään odottamaan valimon kommentteja tuohon väitteeseen. Turun kaupoissa myytävien styrox-astioiden sisältö ei ole yhtäkuin suomalainen ruoka.

Vai eikö alkuperämaata saa missään tapauksessa kertoa?
Jos näin on, niin eikös silloin esim. shamppanjasta tiedä missä se on tehty ja kilpailu merkittävästi vaarantuu, heillähän oli joku maakunnallinen suoja? Varmaankin muutkin siis saavat jatkossa käyttää kuohareistaan shamppanja nimeä ?

Toinen asia, mikä jurppii, ovat nämä E-koodit. Ennen niiden vieressä luki lisäaineen nimi, mutta nyt näkee jo tuotteita, joihin on lisätty liuta erilaisia E-aineita, ilman selvennystä. Kuluttajan ilmeisesti pitäisi osata ne ulkoa, jotta kaupassa tietäisi mitä mikäkin sisältää.

Ja vielä kolmaskin asia. Tuotteen alkuperää on aika vaikea monesti selvittää. Pirkka-, Euroshopper-, Rainbow- yms. tuoteperheet ovat asia sinällään, mutta olen nähnyt elintarvikkeita, joissa lukee vain “valmistettu EU:ssa”. Eli missä?

Hyvää vuodenjatkoa kuitenkin!