Kevään Michelin-tähdet jaossa
Kunnioitusta (tai säälinsekaisia tunteita) herättävät Michelin oppaat ovat tämän kevään osalta taas ilmestymässä. Pohjoismaidenkin hotelleita ja ravintoloita rankkaava opus ilmestyy viimeisenä, runsaan viikon kuluttua.
Sitä odotellessa suomalaisuutisia löytyy Ranskan juuri ilmestyneestä oppaasta. Nizzassa toimiva Jouni Törmäsen Atelier du Goût säilytti tähtensä, mikä on hieno juttu.
Ketä asia kiinnostaa, voi käydä lukemassa listauksen pdf:ltä täällä.
Listat läpi selatessani taas hiukan harmitti ruokakulttuurillisessa mielessä. Ranskassa voi syödä ravintolassa loistokasta ruokaa kaikkialla. Gastrominen Ranska ei ole Pariisi ja muutama muu kaupunki, vaan koko Ranska. Siinä me ollaan vähän perässä…
maaliskuu 3rd, 2009 at 13:19
Ettei olisi vähän kotiinpäinvetoa fransmanneilta?
maaliskuu 3rd, 2009 at 16:32
Olet ihan oikeassa, on se sitäkin.
maaliskuu 3rd, 2009 at 18:05
Hyvähän se on, etteivät kumiukon agentit Hesan ulkopuolella käy. Ei Turussa olisi semmoista asiakaspotentiaalia, joka ikinä voisi pitää pystytssä tähtiravintolaa. Sen verran tähti hinnat suolaa. Toivottavasti eivät ainakaan Mamiin koskaan eksy. Menettäisi Mami asiakkaat ja asiakkaat sen jälkeen Mamin.
maaliskuu 3rd, 2009 at 18:36
Niin, asialla kaksi puolta ! Mielestäni olisi erinomaista, jos kaupungissamme olisi tähtiravintola tai ainakin maininta hyvästä ruoasta. Ukot kyllä käy, mutta. Mamissa todellakin kelpo ruokaa, haluavatko sitten tähtiä, tiedä sitä. Mutta totta on se, että kaikki kokit sen tähden haluaa ! Tänään Mamiin ja hyvää ruokaa odottaen.
maaliskuu 3rd, 2009 at 19:00
Nyt ei puhuta kumiukosta vaan hyvästä ruoasta. Mielestäni olisi upeaa, jos semmoista voisi saada myös muutaman tuhannen ihmisen kylistä, kuten Ranskassa. Mutta onneksi on ABC…
maaliskuu 3rd, 2009 at 21:36
Voi herkkua saada muutamankin tuhannen kylästä. Haapio vinkkasi pari vuotta sitten Tervakosken La Fattorian. Sen verran persoonallinen italia-paikka, että on sunnuntairetken väärtti vaikka Turusta saakka. Itäsuomen sukulointireissullla ainakin kannattaa jättää serkun makaroonilaatikko vähemmälle ja livahtaa matkalla paikallisen Prisman päähän
piilotettuun ihmeeseen.
maaliskuu 3rd, 2009 at 23:29
En toki tarkoita, etteikö tähtipaikka olisi hieno juttu Turussakin – pelkään vain yrittäjän puolesta. Antti varmaan tietää, miten kivistä on huippupaikkaa täällä pyörittää. Ranskan tyylin ruokamatkailua voi muuten täälläkin harjoittaa, muihinkin kuin ABC:ihin. La Fattoria on tosiaan mainio kohde ja on lähempänäkin visiitin väärtejä ruokaloita: Salossa vaikka Vilho ja Seurahuone, Strömmassa Janne Juvosen paikka. Kesällä kantsi ajella Merimaskun Rantapaviljonkiin ainakin Pärren aikana. Heitän ilmaan ajatuksen: pitäiskö perustaa syömäseura, joka silloin tällöin ottaa bussin ja ruokamatkailee porukalla…
maaliskuu 4th, 2009 at 9:55
Eikös tänne Kannuvalimoon saisi jonkun oman kansion (kun uudistuksia teette) suositeltavista paikoista eri paikkakunnilla. Sellaisista firmanpiikkiin mentävistä michelineistä ja etenkin ihan tavallisille hunajabroileri-ihimisille joille haluatte suositella parempaa. Sellaisia tarkoitan, joissa omilla rahoilla maksetaan.
Onhan sitä itsekin joskus aikoinaan pyörinyt jopa Turussa ja valinnut lähinnä sisustuksen perusteella syömäpaikan.
Tosin viimeksi (olisiko ollut vuosi tai kaksi sitten) Tero, joka ennen kirjoitti tänne, valitsi hyvän ruokapaikan, joskaan nimeä en muista.
maaliskuu 4th, 2009 at 10:12
Haapio, tarkoititko Merimaskun Rantamakasiinia? Suositus olisi ollut hyvä vielä pari vuotta sitten, mutta omistajanvaihdoksen myötä ei viime kesänä taso ollut entisensä. Lähenteli perus terassikuppilaa. Ei ole Silveriä enää keittiössä…
maaliskuu 4th, 2009 at 11:44
Totta on Haapio. Vaikeaa tässäkin kaupungissa.
Mikä iloista, Mamissa oli taas kerran erinomaista ruokaa. Kaupungin paras, ehdottomasti.
Merimaskun Rantamakasiini ei entisellään. Pärre puuttuu ja näin pullatkin erilaisia.
maaliskuu 4th, 2009 at 22:11
Juu, Miss Helin suosittelee omassa kansiossaan:
Rauma, Mustan Kissan Kellari, hyvä pieni paikka, ulkoa ja sisältä mielenkiintoinen ja ruoka hyvää.
Tuo Kissa on vanha, vielä monen käyttämä nimitys paikasta.
Uusi, Wanhan Rauman Kellari, Anundilankatu 8, Rauma puhelin 02 866 6700
LTT:n kansioehdotukseen!
Niin, ja Miss Helin olisi paljon kauniinpi kuin Mr Michelin. Ainakin kun katselee Visa´n piirustusta.
maaliskuu 5th, 2009 at 12:02
Arvoisat turkkulaiset ja muutkin gnomit
Olisko ostovoimalla jotain jakoo em. kysymyksessä. Tulee mieleen Reino Oinonen, joka kiitteleviä asiakaita hyvästellessään totesi: “Hauskaa on ollut meilläkin, käyntinne naurattaa vielä huomennakin.”
maaliskuu 12th, 2009 at 10:05
Antti on oikeassa. Mami on Turun paras ruokapaikka tätä nykyä. Omassa blogissani ihmettelen, onko noilla tähdillä nykyaikana oikeasti painoarvoa ja vinkkaan samantien oikean osoitteen Joensuun suunnassa liikkuville herkkusuille.
uus’maalaisen kommentti puolestaan sai nauramaan. Lähinnä siksi, että me suomalaiset taidamme olla niin kohteliaita, että kiittelemme silloinkin, kun ruoka on ollut täydellinen pettymys. Joskus tuntuu, että moni nimiravintola käyttää tätä taipumustamme hyväksi.
maaliskuu 12th, 2009 at 10:08
Vaikka olen tässä asiassa hiukan jäävi, suosittelen Roccan keittiömestarin yhdeksan ruokalajin maistelumenuta. Nam.
maaliskuu 12th, 2009 at 10:08
Vain hiukan on tässä kirjoitettu ranskalaisesta ruoasta. Olen matkustanut hyvin vähän, vain kerran työnantajani mukana messuilla Pariisissa. Mutta vaikka ruokailimmekin, kauan sitten, yksinkertaisissa paikoissa, minulle on jäänyt ne positiivisenä mieleeni. Ensimmäinen ruokailu: tomaattisalaatti alkuun ja sitten tartar-pihvi. Tietysti me suomalaiset pienen maalaiskylän asujat emme uskaltaneet paljon muuhun. Mutta kun ne tomaatit olivat punaisia ja kypsiä, ja persilia siinä tuoretta ja kirkas kastike raikasta niin ah! Ja kun kokki tuli pöydän viereen tekemään hyvännäköisestä lihasta pihvit, olin myyty. Jatkossakin vihersalaatit, kala ja liha jättivät minuun hyvän muiston.
Kun nyt Olkiluodossa on Arevalla paljon ranskalaisiakin, olen opastanut heitä kysyttäessä, miniäni kautta, käymään Kivikylän lihakaupassa. Sieltä kun saa muun lihan lisäksi vaikkapa lampaan sisäelimiä. Heidän ostoksensa osoittavat mielestäni ruokakulttuurin syvyyden.
Kun nyt kirjoitin tuosta matkailuruokailusta, jatkan hiukan. Olin viime kesänä pienellä lomareisulla pikkuteitä pitkin: Kristiina, Kaskinen, Närpiö…Laihia, Lapua ja pikku hiljaa kotiin. Näin paljon mielenkiintoita. Koin mauttomia lounasruokapaikkoja. Ei niissä nälkään kuole, mutta…! Tietysti ihan ravintolat ovat eri asia, mene ja tiedä. Raaka-aineet niissäkin voivat olla samanlaisia.
En ole tässä hakemassa Michelin-paikkaa vaan ihmettelemässä ruokakulttuuria.
maaliskuu 12th, 2009 at 10:09
Tämän päivän (9.3) taloussanomissa joku hollantilainen ravintoloitsija haluaa luopua michelin tähdestään. Haittaa kuulemma pisneksiä.
Näinhän se varmaan onkin, liian hieno maine karkottaa omalla rahalla maksavia.
Eikös valintatalotkin (vai olikohan se Alepa)aikoinaan olleet sisustettu keltapunaisella sen vuoksi, että mielikuva olisi ollut halpa, vaikka tuotteet eivät olisi olleetkaan.