Valtio takaisin!
Olen viime päivinä istunut Euroopassa muutamassa Pyöreän Pöydän keskustelussa. Yksi teema on ylitse muiden: kuinka pitkälle ja missä kaikissa asioissa valtio pitäisi tuoda takaisin. Ja tätä teemaa pohtivat niin demarit kuin porvaritkin. Valtio tekee paluun. Sitä huudetaan apuun, kun jumalaiset markkinat sortuvat.
Vielä syksyllä kuunneltiin ihastuneena, kuin maailma on nyt lopullisesti asettunut verkostojen varaan. Maailma on suuri verkosto ja politiikka sekä valtiot ovat siinä sivurooleissa. Tätä oppia toistettiin ja hiottiin ja uusia termejä keksittiin. Globaaleihin verkostoihin nojaava maailma on globnet! Jo aikaisemmin totuttiin siihen, että rahan pyörittäminen ja siirtely, finanssimarkkinat, on sitä todellista businesta.
Mutta globnet sortui ja valtiota tarvitaan apuun. Näinhän ajateltiin muinoin 1800-luvulla, kun kehitettiin teorioita liberaalista valtiosta. Se on ikään kuin yövartija, joka soihtu kädessään kiertelee öisiä katuja ja tulee apuun, jos rosvot yllättävät tai yövartija havaitsee tulipalon.
No nyt on sitten molemmat paikannettu: on tulipaloja ja on rosvoja. Ja yövartijavaltio tulee apuun. Pankit pelastetaan ensin eikä rahaa säästellä. Sitten ovat vuorossa teollisuuden avainalat, kansalliset championit, Saabit, Opelit ja muut. Keskustelua syntyy siitä, tulisiko tukea olemassa olevia työpaikkoja vai satsata koulutukseen ja työttömyyden hoitoon parempia aikoja odotellessa. Timothy F. Geithner on joko konna tai sankari.
Keskeiseksi teemaksi nousee, kuinka syvälle markkinoihin valtio tulee laskea sisälle? Ja miten se mahdollisesti vetäytyy sitten kun taas koittaa aika, jolloin markkinoiden voimaan ruvetaan uskomaan.
Aivan oma teemansa on Euroopassakin, kuinka kauan Obama kestää. On suorastaan melko traagista ajatella, kuinka nopeasti eurooppalaiset ns. poliittiset tahot ovat menettäneet sen vankan uskonsa Obaman muutokseen, joka nähtiin virkaanastujaisten aikaan. Hype on mennyttä. Nyt olisi Euroopan paikka, mutta ei taida täälläkään olla eväitä vetovastuun ottamiseen. Seuraava viikonloppu oin seuraamisen arvoinen.
Elämme todella mielenkiintoisia aikoja. On vaihteeksi kiva olla entinen politologi.
maaliskuu 25th, 2009 at 8:39
Joopa joo…
Valtio haluttiin heittää ulos kaikenlaisesta bisneksesta “ei ole valtion tehtävä” viime vuosina. Aina löytyi sopiva konsultti tai muu rohvessori todistamaan tätä ilosanaomaa. Tuntuukin siltä, että se koskee etenkin pieniä maita. Ymmärtääkseni euroopan isot maat ovat pitäneet tällaiset hyvin kansallisessa omistuksessa (vai olenko väärässä?).
Sinisilmäiset suomalaiset uskoivat ja myivät Fortumit ja Sonerat. Tässä sitä ollaan puhtaan kaulan kanssa. Nyt kun asiat ovat keikahtaneet, niin taas valtio, siis veronmaksajat, kelpaavat maksumiehiksi, mutta nousukautena eivät kelpaa hyvien tulosten saajiksi.
Ollila ilmeisesti jossain kehui tätä pohjoismaista kapitalismia, mikä se sitten onkaan. En tiedä, mitä hän sillä tarkoitti, mutta kuvittelisin, että sitä pitäisi ruuvata vähän takaisin päin valtiokapitalismin suuntaan.
Ei valtio varmaan halua sekaantua jokaikiseen bisneksen lajiin ja pieniin putiikkeihin, mutta kyllä valtiolla pitää olla oikeus tehdä myös kannattavaa bisnestä. Valtiohan on tavallisen veronmaksajan sijoitusyhtiö.
En minä ainakaan ymmärrä, miksi valtio ei saisi omistaa vaikka Fortumin ja tulouttaa rahat valtion kassaan. Miksi ne pitäisi mennä jollekin ulkomaiselle eläkeyhtiölle? Minusta valtion tehtävä on myös omistaa hyväksi katsomiaan, etenkin valtion toiminnan kannalta tärkeitä, kannattavia yrityksiä. Se ei tietenkään estä sitä, että yksityiset voivat myös omistaa ja perustaa vastaanvanlaisia yrityksiä.
Siirry sinäkin Eskoseni vain politologian puolelta tänne populismin puolelle.
maaliskuu 25th, 2009 at 10:49
Valtio, mikä se on? Täydellisessä maailmassa se olisi yhtä kuin me kaikki rajojen sisällä asujat, jotka keskuudestamme keräämme varat yhteisten asioiden hoitoon ja viisaasti valitsemme naiset ja miehet näitä varoja käyttämään ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä valvomaan ja tarvittaessa muokkaamaan.
Todellisessa maailmassa kukaan ei oikein enää tiedä, mikä tai kuka on tuo ihmeellinen valtio eikä osaa tai halua vaikuttaa tuon kasvottoman möhkäleen toimiin. Demokratia pitäisi keksiä uudelleen, kai. Jotta se olisi mahdollista, tulisi ihmisten ymmärtää ja haluta vaikuttaa. Yhtenä päivänä kysyttiin uutisten katugallupissa, että kenen syy se on, että suuryhtiöt lomauttavat, niin kadunmies vastasi: eduskunnan syytähän se on, tietysti. Hohhoijaa.
Ja jos meni jo edellä vaikeaksi, niin lisätään kerrointa. Tämä kaikki pitäis saada pelaamaan Euroopan mittakaavassa. Ka sitten, kun meitä ei enää ole, maailman.