Taloudesta politiikkaan
Maailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt ankarasti lähialueellemme, erityisesti Latviaan. Latviassa se on saanut poliittisia heijastumia. Hallitukset ovat kaatuneet ja poliittinen elämä ylipäänsä on sekaisin.
Viime viikolla Turussa Centrum Balticumin Itämeri-foorumissa puhunut maan entinen ulkoministeri Artis Pabriks antoi varsin koskettavan kuvan tilanteesta. Hän esimerkiksi viittasi äskeiseen mielipidetutkimukseen, jonka mukaan vain yksi kymmenestä latvialaisesta uskoo valtioon ja poliittisiin instituutioihin.
Nyt poliittisen epäjärjestyksen piirteet näkyvät myös Virossa. Pääministeri on pyytänyt presidenttiä erottamaan hallituksesta kolme ministeriä, jotka eivät suostu pääministerin ja hallituksen enemmistön hevoskuuriin taloudessa. Virossa taantuma on tullut hitaammin kuin Latviassa mutta sama näyttää olevan suunta.
Kriisissä on talous mutta myös talouspolitiikka. Latvia ja Viro ovat noudattaneet varsin liberaalia talouspolitiikkaa siinä uskossa, että nopea kasvu leviää ja tuottaa hyvää kansakunnalle. Mutta kun talouskasvu kääntyi romahdukseksi, romahtavat myös poliittiset tavoitteet, ehkä rakenteetkin.
Itämerellä on nyt kaksi jäsenmaata, joiden on aloitettava alusta. Se suuri kysymys on, miten uusi alku saavutetaan. Kuinka paljon tarvitaan EU:n panosta? Riittääkö solidaarisuus, kun kaikkien taloudet ovat vaikeuksissa. Erityisen haastava kysymys on, mikä on Pohjoismaiden rooli?
Tosiasia on, että Pohjoismaat ovat vahvasti tukeneet sijoituksillaan ja muilla toimillaan nyt kriisiytynyttä taloutta. Tulisiko meidän nyt myös osallistua siivoukseen? Tämä kysymys taitaa erityisesti kohdistua Ruotsiin. Mutta myös: jos Latvia esimerkiksi devalvoi valuuttansa, lasku tupsahtaa suoraan Ruotsin pankkilaitokseen, joka on ruotsalaisten omituksessa.
Jätä vastaus