27.7.2009

Kesänviettoa

Eipä ole Kannu päivittynyt vähään aikaan. Syynä ovat tietenkin lomakiireet, sillä eihän milloinkaan niin kova kiire ole kuin lomalla. Tiukka suunniteltu ohjelma on ajettava läpi vaikka kieli vyön alla.

Onneksi tuo ei ole totta! Tosin on niin, että lomalle aina lataa odotuksia tehdä semmoisia (usein työ-) asioita, joita ei muuten ehdi. Semmoiset ovat ensiluokkaisen mahtavia lomanpilaajia. Niitä miettii koko loman ja lopulta päättää, että ehtiihän ne sitten. Toivottavaa on, että mahdollisimman moni oivaltaa asian ennen kuin ”loma meni jo”.

Olen perheeni kanssa viettänyt aikaa mökillä toimivan laajakaistayhteyden päässä. Mitä nyt välillä katkesi kun niemen kärkeen matkalla ollut kaivuri veti piuhan alas. Katastrofihan se oli, lomalla.

Olemme nauttineet hyvästä suomalaisesta kesästä. Juuri sellaisine ilmoineen kuin kesällä kuuluu. Välillä paistaa, on jopa hellettä, ja välillä sataa, rajustikin. Näin on ollut aina. Kukaan ei varmaan kiistä sitä, että ilmastonmuutosta on tapahtunut, mutta ei se tänä kesänä ole mielestäni näyttäytynyt.

kuva-22Kaius (2v), on tietty nauttinut kesästä. Ihanaahan se on kun saa nakuna tai vähissä vaatteissa kirmaista ulos ilman hissiä. Ja asvalttia. Kaiuksen Särkänniemi ja Puuhamaa oli kun käytiin ihan nurkilla olevalla Taattisten tilalla, jossa sai syöttää hevosia, lampaita ja pupuja. Kahvilassa sai jätskiä ja pillimehua. Taidetaan mennä vielä uudelleenkin. Tämmöisiä paikkoja on Suomi väärällään. Saisivat saada enemmän mediahuomiota. Sekä lapsilla että aikuisilla olisi hauskempaa (ja halvempaa) kuin huvipuistoissa.

Pori Jazz oli itsestäänselvyys. Sinne mentiin torstaina ja oltiin lauantaihin. Kuultiin ja nähtiin Raphael Saadiq, Duffy, Erykah Badu, Sami Pitkämö ja monet muut. Oli nastaa tavata vanhoja tuttuja ja suomalaista kulttuurikermaa, sillä Porin kaupungin ja Pori Jazzin tällä kertaa yhteinen vastaanotto sopi ohjelmaamme. Porista jäi hyvä mieli. Ja kauppakin Pori Jazzilla kävi, myyntitavoite ylitettiin. Se oli tiukassa kilpailutilanteessa hieno juttu.

Tall Ships’ Races, suurten purjelaivojen tapahtuma on vyörynyt Turkuun nyt jo kolmatta kertaa. Tapahtuma oli tänäkin vuonna menetys, niin kuin 1996 ja 2003 jolloin laivat edellisen kerran ovat Aurajoen rannoilla vierailleet.

Turku on uskomattoman hyvä satama suurille purjelaivoille, sillä harvassa kaupungissa on niin kompakti esillepano kuin levittäytyminen molemmin puolin jokea keskellä kaupunkia.

ravutOlen touhunnut purjelaivatapahtumissa joka kerta kun ne ovat Turkuun osuneet. Ja aina on hämmästyttänyt se mistä hatusta vedetään kävijämäärät. Puoli miljoonaa on sponsorihalussa hyvä luku, ja sitä on käytetty niin 2003 kuin 2009:nkin. Tänä vuonna kävi järjestäjien mukaan 520.000 innokasta. Vähän on hankala uskoa kun perjantaina satoi kuin saavista kaataen, eikä rannoilla ollut ”juuri ketään”.

Juu, rapuja on syöty. Ihania, niin kuin aina. Nahkiaisia odotellessa.

Aihe: : Kommentit (5) : Visa


10.7.2009

Kesäroiskeita

Juoksuttaminen aiotaan lopettaa armeijassa. Asian uutisoi kaikki media tänä aamuna, mutta ainoastaan Uusi Suomi keksi kysyä mitä mieltä Timo T.A. Mikkonen asiasta on. Ilmeisesti Mikko Alataloa ei ollut tavoitettu?
* * *
Vaalirahasotkun seuranta alkaa kiusallisesti muistuttaa takavuosien Ruokolahden leijona –juttua. Kierrokset koko hommassa vaan lisääntyvät ja eri mediat ovat valinneet omia tutkintalinjojaan asiaan. Aamulehti käytti tänään ensimmäistä kertaa uutisoinnissaan sanaa, joka on ollut mediaa seuraaville alusta asti selvää: ”Kauppinen valehteli Kevan hallitukselle”.

Miksi muut eivät sitten ole valehdella-sanaa käyttäneet, johtunee siitä, että on niin monia samaa tarkoittavia ilmauksia kuten: muistamattomuus ja ”puhun niin totta kuin osaan”.
* * *
Trendikäs ja aina kiinnostava Monocle listasi maailman haluttavimmat kaupungit. Ykköstilan vei Zürich ja Helsinki oli upeasti viides. Kööpenhamina nappasi kakkossijan ja Tukholma jätettiin maaottelussa taaksemme kuudenneksi.
* * *
Hieno juttu sateisessa Suomessa on kantarellien putkahtelu pintaan metsässä. Ja kauppoihinkin on ilmestynyt virolaisia kantarelleja, jotka ovat erinomaisen hyviä, jopa tutkitusti suomalaisia puhtaampia.

Viikonlopuksi kantarellirisottoa, ohje seuraavalla sivulla
(lisää…)

Aihe: : Kommentit (5) : Visa


8.7.2009

Palinin Saara liberaalien uhri

Maailmaa järkytti viime viikolla uutinen, että Sarah Palin eroaa Alaskan kuvernöörin hommista. Nyt sitten spekuloidaan, että minkä takia. Erilaiset amerikkalaiset tiedotusvälineet ja toimistot ovat asiaa pohtineet. Ja selityksiä löytyy.

Tavanomaisin selitys on, että osavaltiossa muhii joku iso mälli, joka kaataisi hänet joka tapauksessa. Esimerkiksi, kuvernöörin vuosipalkka Alaskassa on 125 000 dollaria. Väitetään, että Palin on halunnut asua omassa talossaan eikä kuvernöörin virka-asunnossa ja siksi on laskuttanut itselleen päivärahoja saman verran vuodessa.  Puhutaan muistakin suurista rahoista ja korruptiosta.  Tuttuja ovat kiemuraiset perhesuhteet, jota eivät oikein istu vaaliretoriikkaan. Sanotaan myös että Saara vaan puhdistaa pöydän ja valmistautuu 2012 kampanjaan.

Sarah Palinin erossa on selkeä yhtymäkohta kesän Suureen Suomalaiseen keskusteluun – median vääristelyyn. Palin pohtii kuulemma mahdollisuutta viedä oikeuteen koko internetin! Internetissä kuulemma liikkuu niin paljon pa..aa hänestä, että toiminta kuvernöörinä käy mahdottomaksi. Tässä olisi nyt toimintamallia Suomessa median ”uhriksi” joutuneille. Mikseivät ”uhrit” täälläkin vetäisi oikeuteen kaikki twitterit ja facebookit ym.

Palin näyttää esimerkkiä. Hän uhkasi oikeudella nimenomaan omassa face bookissaan niitä, jotka kaiken aikaa kiinnittävät huomion vääriin asioihin. Hän katsoo olevansa parjauskampanjan kohteena. Ja luonnollisesti, kaiken takakana ovat vasemmistolaiset ja liberaalit, kuinkas muuten. New York Times on republikaanien oikeistopiireissä nostettu tikun silmään.

Yksi syy parjauskampanjalle on kuulemma, että Palin on liian hyvän näköinen! Sentään miss Alaska.

Onpa mielenkiintoista seurata, mikä on Palinin seuraava veto. Mutta ainakin yhtä mielenkiintoista on seurata, saako median syyttäminen Suomessa uusia sytykkeitä Palinista. En ihmettelisi vaikka saisikin.

Aihe: : Kommentit (11) : Esko


4.7.2009

Vanha änkyrä täällä taas

Olen viime viikkojen aikana viettänyt päiväkausia lentokentillä ja lentokoneissa Euroopan alueella. Tähän asti olen vain mielessäni kironnut pyörillä hinattavien lentolaukkujen keksijää. Tarkoitan siis niitä laukkuja, jotka juuri ja juuri mahtuvat lentokoneiden ylähyllyille. Ei niihin muuta mahdukaan.

Kun matkani yleensä kestävät kaksi päivää ja yhden yön ja kun niihin aina liittyy esiintyminen, sitä mielellään yrittäisi pitää puvun takin jonkinlaisessa kuosissa. Mutta juuri kun on saanut sen asetettua siivosti hyllylle, tulee joku merkittävä myyntimies ja heittää hinattavan laukkunsa likaisine pyörineen takin päälle.

Eikä tälle voi tehdä mitään? Miksei kukaan koskaan ja missään lentoasemalla pakota näitä Euroopan omistavia matkalaisia sovittamaan laukkunsa siihen kehikkoon, joka lentoasemilla on ja joka esittää koneeseen otettavan kantamuksen sallitut mitat? Turha on kuvitellakaan, että nämä ihmiset käyttäytyisivät jotenkin muut huomioon ottavasti.

Kun viime viikolla lentelin taas melko ahkeraan Skandinavian ja Puolan ilmatilassa, sain monta laakia päähäni selkärepuista. Ihmiset tulevat koneeseen selkäreppu selässä, heittävät ne olaltaan kuin savotan porstuassa ennen vanhaan, tunkevat hyllylle ja lopuksi, kun koneen käytävä täyttyy tavaroitaan kurkottelevista matkustajista, heittävät ne taas selkäänsä ja pyörivät reput selässä ympäriinsä ottamatta mitenkään huomioon kanssamatkustajia.

Kun lentomatkustamisessa nykyään täytyy riisua turvatarkastuksessa kengät ja vyöt ja avata dödöpurkit, niin eikö matkustamokantamuksissa voisi soveltaa jonkinlaista kuria myöskin?

Ainakin on selvää, että kanssamatkustajien huomioiminen ei tapahdu itsestään. Haluaisin, että joku reppumies perustaisi Huomioonottavat reppumiehet –liikkeen vähän samaan tapaan kuin Aarne Saarinen aikoinaan oli perustamassa Huomioonottavat tupakoitsijat -liikettä.

Aihe: : Kommentit (6) : Esko


1.7.2009

Turku-dekkareita

k18Kannuvalimon keskustelupalstoilla on kehuttu Max Mannerin dekkareita jossain vaiheessa kun puhe on ollut turkulaisesta dekkarikirjallisuudesta. Olenpa saanut kuulla kehuja Reijo Mäenkin voittavasta kirjoittajasta.

Ottamatta kantaa asiaan, poimin kesälukemistooni Mannerin uusimman kirjan nimeltään ytimekkäästi K18 (Minerva 2009). Edelleen syyllistymättä juonipaljastuksiin nimi ei tarkoita alle 18v kiellettyä, vaikkei tarina ihan herkimmille sovikaan.

Max Manner on turkulainen Luxenburgissa asuva kirjailija, josta minulla ei ole sen kummempaa hajua, paitsi että kirjoittaa hyvin kuljettaen, humoristisestikin ja kiinnostavasti. Mitä sitä sitten muuta tarvitaan?

Vaikka Manner on kirjoittanut aiemmin jo useampia kirjoja, tyyli hakee muotoaan. Nyt se tuntuu saavan vaikutteita suomalaisilta kollegoiltaan aika laillakin. Mieleen tulee sekä Outi Pakkanen että Leena Lehtolainen. Eikä Turusta voi kirjoittaa ilman Reijo Mäki –vertailua.

K18-tarinan päähenkilö on rikosylikonstaapeli Anna Mäki, mutta itse kirja on Annika Malm –trilogian avausteos.

Kannattaa seurata Max Mannerin liikkeitä. Hänestä voidaan vielä kuulla.

Suosittelen luettavaksi!

Aihe: : Kommentit (4) : Visa