Tuoretta tiskiin!
Kun luin viime viikon perjantain Hesarista nimimerkillä ”Asiakkaiden ja paremman laadun puolesta” laaditun mielipidekirjoituksen ”Tuoretiskillä myydään surutta vanhaa kalaa”, tajusin oitis, että tästä nousee vielä haloo. Kun lehti vielä poikkeuksellisesti – ja ymmärrettävästi – julkaisi jutun nimimerkillä, olin varma, että taustakin on varmistettu.
Reaktioita asiaan ei tarvinnut kauan odottaa. Jo seuraavana päivänä asiasta sai lukea lisää niin päivälehdistä kuin myös netistä.
Myös keskustelu alkoi vyöryä. Ilta-Sanomien keskustelupalstalla on aiheesta tätä kirjoitettaessa lähes viisi sataa kommenttia. Yksi synkkä asia yhdistää niitä: samanlaista tapahtuu kaikkialla. On tapahtunut aina ja tapahtuu vieläkin.
Huominen Turun Sanomat tulee nettisivujensa mukaan kertomaan kaksi tarinaa Turun seudulta.
”Nonnih, tätähän minä aina olen sanonut, vanhaa kalaa!” Näin voisin tuulettaa, sillä on ollut huolissani kalan myynnistä aina ja saanut tarkasta syynistä huolimatta vanhaa kalaa ja vanhaa lihaa ostoskärryyni. Eivätkä ne ole vanhentuneet omassa kylmäketjussani.
Mutta en tuuleta, vaan olen murheellinen. Murheellinen, että tällaista tapahtuu. Ja murheellinen siitä mitä seuraavaksi tapahtuu.
Vaikka Evira alkaisi painattaa minkämoisia laatutarroja kauppojen oviin, palvelutiskitoiminta kaupassa kuolee lopullisesti. Nyt on hyvä syy lopettaa kallis palvelu. Asiakkaitten luottamus on tapettu ’muiden vastuuttomalla toiminnalla’.
Se olisi todellinen sääli ja takapakki kehityskululle, jota aika ajoin on ollut nähtävillä. Suomessa nimittäin on edelleen hyviä palvelutiskejä, tuoretiskejä, joilla itsekin asioin mielelläni.
Olisiko sama lääke hyvä kuin vaalirahasotkujen selvityksessä: nimet esille?
elokuu 24th, 2009 at 20:04
mitä Kannuvalimo edellä, sitä Hesari perässä. Foliosta tuoretiskiin siirrettävästä vanhasta kalasta käytiin tällä palstalla sananvaihtoa viimeksi tammikuussa. Puhumattakaan marinoidun (oranssin liman) osuudesta kanakaupassa. Myytti puhtaasta suomalaisesta ruuasta menee samaan kopppaan Neuvostoliiton ja Kansallispankin kanssa.
elokuu 24th, 2009 at 20:55
Tosiaankin, saa nähdä mitä tästä seuraa. Surullista, jos kuluttajalta tämän seurauksena viedään viimeinenkin mahdollisuus ostaa pakkaamatonta lihaa, kalaa, juustoja. Odotettavasti Eviran ratkaisu on, että valvontaa pitää lisätä ja rangaistuksia koventaa. Lähtisin itse ennemmin siitä, että asiakas itse on paras laadunvalvoja. Jos marinoitu, epämääräinen liha/kala on ok, niin mikäs siinä. Toisaalta ihmettelen sitä miten kukaan tuotteiden laadusta vastuussa oleva henkilö uskaltaa ottaa riskin myydä tietoisesti pilaantunueita elintarvikkeita.
Parhaimmillaan tästä voi seurata jotain hyvää. Tod.näköisesti valvonnan ja kepin kautta hankaloitetaan entisestään pienten kauppojen toimintaa. Kuntien välillä on isoja eroja siinä, miten elintarvikevalvontaa hoidetaan ja nyt voisi olla oikea paikka miettiä tarkkaan miten elintarvikevalvonnan tulisi toimia niin, että kaikki toimijat pysyvät tyytyväisinä. Toimiiko esim. olemassaoleva omavalvonta vai pitäisikö koko valvontaorganisaatio uudistaa tai vaikka yksityistää? Mitä jos elintarvikevalvonnasta tehtäisiin palveluorganisaatio, josta alan toimijat (kaupat, ravintolat, keittiöt) saisivat aidosti palvelua ja apua elintarvikkeiden käsittelyyn liittyviin ongelmiin, maksua vastaan luonnollisesti. Ikuisuuskysymyksiä. Olen ollut sitä mieltä, että elintarvikevalvonta on este suomalaisen ruokakulttuurin kehitykselle ja sitä se kaiketi on jatkossakin, ainakin keppimenetelmällä.