No niin
Tiistaina illansuussa päätin sittenkin jatkaa. Kuvittelin itseni ulkomailta Suomen elämää seuraavaksi tarkkailijaksi. Mitä ajattelisin maasta, jonka ulkomaankaupasta 85 prosenttia kulkee satamien kautta ja joka odottaa uutta talouden nousua maailmantalouden imusta. Nyt se panee satamat kiinni.
Mitä ajattelisin sellaisen maan poliittisesta vakaudesta, jossa on koulukiusatuksi itsensä tunteva presidentti, poliittisesti kuollut pääministeri ja tehtävistään eroa miettivä parlamentin puhemies! Se on maa, jonka poliittinen johtaminen ei ole kenenkään käsissä. Miksi tällaista valtiota oikein kutsuisi?
Tämän maan meno on aivan liian kiehtovaa, jotta sen havainnoimisen ja havaintojen jakamisen voisi jättää tekemättä!
Kommentoikaa, ottakaa yhteyttä.
helmikuu 3rd, 2010 at 7:17
Kiitos Esko omasta ja monien muidenkin odottajien puolesta. On se mukavaa, että maamme sekavasta tilanteesta johtuen myös Kannuvalimo jatkaa kulkuaan. Näen sieluni silmin Visankin hymyilevän, että johan oli aikakin alkaa jälleen valamaan.
Vaimoni mielestä Suomi olisi kypsä diktatuuriin. Presidentti tai joku muu “diktaattori” voisi vuoden alussa ilmoittaa, että nyt on status quo ja kaikki työmarkkinatoimet jäädytetään vuodeksi.
Syödä meidän täytyy kuitenkin, joten olis se kiva kun joku Vahteran Antti tai Wahlmannin Aki alkaisi niidenkin tiimoilta kirjoittelemaan.
helmikuu 3rd, 2010 at 9:57
Ilo huomata Kannuvalimon heräävän!
Olen Penan kanssa samaa mieltä, että johan oli aikakin. Visaa ei tietenkään voi korvata, mutta eihän siihen olekaan tarvetta vaan uuteen näkökulmaan ja ihmiseen sen takana.
Nyt rontisti voimaa sinne ja valupuuhiin!
helmikuu 3rd, 2010 at 12:17
Hyvä, Esko!
Kannuvalimo toimi aiemminkin hyvänä keskustelufoorumina niin kotimaan sisäisistä kuin ulkoisista aiheista peistä taitettaessa. Osasit taas hyvin tiivistää pari suomalaisen yhteiskunnan tämän päivän ongelmaa. Jostain syystä tuntuu, että päättäjämme niin politiikan eri tasoilla kuin etujärjestöissä elävät aivan toisessa todellisuudessa kuin me kansalaiset.
Toivottavasti Kannu siis aukeaa uudelleen ja ainakin sinä jaksat edes jossain määrin säännöllisesti herätellä keskustelua. Penan tavoin uskon, että Visakin siellä jossain haluaa aivan samaa.
helmikuu 3rd, 2010 at 13:48
Just kun tän löysin niin uhkaa lopetus? Älkää ihmeessä, aikuislukemistot on muutenkin vähissä!
Fukijaman opit, Euroopan kohtalot ja tuhot ja vihavaiset miehet, tekis mieli sanoa kuin lapsena: Pirun jännää!!
No, nythän kai ootte lupautuneet johonkin, toivon ja toivotan parasta. Saku
helmikuu 3rd, 2010 at 15:22
esko
se oli miehenpuhetta. Esittämääsi luetteloa voisi vielä jatkaa, mutta en tiedä, kannattaako Väyryseen enää tuhlata ruutia.
helmikuu 3rd, 2010 at 16:39
Hei!
Hauskaa, että foorumi jatkuu! Luovuin jo toivosta. Toivottavasti T-P:kin malttaa kirjoittaa maailmanmenostaan.
Mutta oivallisestipa kuvaat valtiojohdon toilailuja.
Minulle on tullut aiemmin mieleen tästä touhusta, että onko todella viksua, että pääministerille, joka kuitenkin voi vaihtua milloin vain ja miten usein vain, keskitetään niin paljon valtaa? Se on kuitenkin vähän kertakäyttövirka, jonka haltijan hiihtoreissun älynväläykset voivat jäädyttää koko maan.
Ja miksi “poliittinen eliitti” jotenkin ylenkatsoo kansan valitsemaa presidenttiä – enkä tarkoita nykyistä Halosta, vaan sitä, että ihan kuin se rinnastettisiin kaikenmaailman tangokuninkaallisäänestyksiin – eli mitä välii sillä on. Luulen, että presidenttiä valitaan paljon “hartaammin” ja harkitsevammin, kuin eduskuntaa.
helmikuu 3rd, 2010 at 18:08
Kovasti olen odotellut tätä jatkoa. Sen ymmärrän, ettei tämä helppoa teille Visan ystäville ole ollut. Mutta kun Esko kirjoittaa omasta maailmastaan niinkuin nyt tässäkin, ja T-P musiikkimaailmasta niin ei meillä seuraajilla ole hätiä mitiä.
Ruokapolitiikan osuudeksi kerron, että tämän päivän kohokohdan (Niinistön jatkamisen lisäksi) koin, kun ostin ruukullisen ihanan tuoksuvaa basilikaa. Oliiviöljyä, valkosipulia ja parmesanraastetta lehtien joukkoon ja muutama kierros sauvasekoittimella. Johan tuli maukas pesto pakkaspäivän aterialle.
helmikuu 3rd, 2010 at 23:32
Veli Esko!
Loistava päätös Esko!
Hoppusi tietäen ja kannun lukijat sen myös varsin hyvin tietävät. Kuitenkin, nöyrä kiitos, että jatkat. Itselläni ja monella meillä, kun kannuvalimo on ollut päivän piriste.
Mitä tulee ruokaan, niin heitänkin lukijoille kysymyksen.
Luomuruoka vai lähiruoka?
PS. Hyvää vuotta 2010 kaikille kannulaisille,
Antti
helmikuu 4th, 2010 at 10:20
Ehkä te ruoka-asioista paremmin tietävät voisitte lähettää Eskolle näitä ruokajuttuja, jotka hän sitten voisi julkaista täällä jonkinlaisena Lukijablogina? Lupaan olla lähettämättä, mutta voin kyllä kommentoida asiattomaan tapaani.
helmikuu 4th, 2010 at 10:41
Anna palaa Esko ja jatka vain. Hyviä huomioita kotimaasta kaivataan. Aina parempi, jos sen tekee joku joka välillä voi katsella menoa ulkoa käsin tuntien hyvin sisäiset kuviot. Saa tulla akateemista osaamista mukaan. Sitäkin meillä viljellään liian vähän netissä. Häiriköitä kyllä riittää.
helmikuu 4th, 2010 at 10:59
Mahtavaa saada jatkoa!
Viime vuonna lupailin ainakin omalta osaltani tuoda Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen jotain uutta ja jännittävää. Pari viikkoa sitten se paljastettiin – maailman ensimmäinen hevimusikaali!
http://www.turku2011.fi/public/?contentid=150824
helmikuu 7th, 2010 at 16:28
Huomenta Kannu ja hyvää kevättä! Olin jo ajatellut, että se oli Kannun menoa Visan myötä. Esko on kumminkin aivan tuhannen oikeassa siinä, että tarvetta napakkaan maailman tarkkailuun, lievään narinaan ja ajankohtaiseen naljailuun on paljon ja älyllisiä foorumeja sitä varten liian vähän, älyttömiä liikaakin.
helmikuu 10th, 2010 at 22:45
Kyllä kiitos, jatkoa!! Hyvä, kun joku kirjoittaa niin, että näistä tärkeistä asioista tavallinen tallaajakin ymmärtääkin jotain.
Ruoka-asioitten ruotimisen soisin myös jatkuvan. Lähiruoka lähellä sydäntä – ja mitä enemmän luomua, sen parempi.
helmikuu 15th, 2010 at 14:03
Hienoa, että toiminta jatkuu! Toivottavasti sen ruoka-juomapuolenkin saatte jossain vaiheessa kuntoon. Ehkä tuossa ylempänä jo vilahti yksi ehdokas?
Lähiluomuruokaa. Siinä tuli järjestyskin samalla.