Kulttuuria mitä häh?
Helsingin Katajanokalle dumpataan kuuluisan ulkomaisen arkkitehtitoimiston siivoojan roskapöntöstä löytämä hotellisuunnitelma. Ei sillä väliä, että piirustukset ovat 1980-luvulta. Eikä sillä, että niiden toteuttamista vastustavat niin kaikki suomalaiset arkkitehdit kuin museovirasto.
Vladimir Putinin haastatteluhuone Finlandia-talossa pitää turvallisuussyistä eristää niin, että Radion Sinfoniaorkesterin yleisö, muusikot ja kymmenettuhannet suoran radiolähetyksen kuulijat saavat odottaa konsertin alkua melkein puoli tuntia.
Samaisen herra Putinin lounas Turussa vuoden 2005 elokuussa järjestetään Suomen Joutsenella. Lentävän hollantilaisen näyttämön, ramppien ja katsomon seitsemänkymmentä rakennusmiestä saavat ensin tyhjentää koko alueen materiaaleistaan sekä koneistaan ja sitten odottaa seitsemän tuntia työnsä jatkamista. Produktio kärsii 20.000 euron tappion.
Turun kaupunki osoittaa jälleen opetusministeriön kulttuurilaitosten tuen johonkin muuhun, kunhan ei vain kulttuuriin.
Paraisten Lielahden vanha kansakoulu päätetään myydä yksityiskodiksi eikä kulttuurikeskukseksi.
Muutama esimerkki ilmiöstä, joka leviää vähitellen kaikkialle Suomeen.
Kulttuurin päätökset tehdään yhä kauempana ja kauempana itse kulttuurista ja kulttuurin tekijöistä. Sillä tavalla kulttuurista on kaikkein vähiten haittaa. Raha ratkaisee. Mikä raha? Ei varmaankaan se, jonka sijoittamineen kulttuuriin, liikuntaan, hyvinvointiin tuo itsensä takaisin seitsenkertaisena?
Mutta ei ehkä aivan kuntavaalikauden neljässä vuodessa. Kulttuuri-ihmiselle ei tuota vaikeuksia ajatella kymmenen, kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta eteenpäin, sillä kulttuurissa eletään koko ajan tulevaisuudessa. Kulttuuri ja taide ovat aina tahdin, repliikin, pensselinvedon tai balettihypyn edellä. Kulttuuri ja taide eivät koskaan ole sitä mitä ne ovat, vaan sitä, miksi ne ovat tulossa.
Miksi ne ovat tulossa? Siksi, että me, meidän lapsemme ja lastenlapsemme saamme elää hyvässä ellei peräti paremmassa maailmassa.
Kuka puhuu kulttuurin kieltä? Kuka osaa kulttuuria? Kenen pitäisi osata? Mitä se on se kulttuuri? Kuka tekee kulttuurin päätökset?
Näihin kysymyksiin yritän vastata kirjalla, jonka nimeksi tulee Kulttuuria koko kunta.
Kuka, mitä, miksi? Häh?
helmikuu 17th, 2010 at 11:49
Liikunnan puolella käytössä on seuraparlamentti, tarkoituksena lähentää ruohonjuuritason toimijoiden ja julkishallinnon välisiä suhteita. Ehkä Turussa kulttuuripuolellakin tuottajaparlamentti tmv. olisi paikallaan.
helmikuu 17th, 2010 at 14:27
Tuo Katajanokan uusi lasipalatsi on aivan pöyristyttävä hanke. Sitä ei taida kannattaa, kuin kaupunkisuunnitteluvirasto ja -lautakunta. Taas on lähtökohtana se, että emme ymmärrä ulkomaisten arkkitehtien erinomaisuutta ja vastustamme vain muutosta. No, jälkimmäinen ainakin pitää paikkansa. Sitä rakennuksen ristinmuotoakin on perusteltu sillä, että se on samassa kulmassa kuin Senaatintorin ristikaavan korttelit. Voipyhäsylvi!
Onko yhtään muuta taideammattikuntaa kuin arkkitehdit, jotka ovat taiteessaan enemmän verbaalitaitelijoita kuin ehkä piirustus- tai suunnittelutaiteilijoita. He kun suunnittelevat ihan minkä tahansa hyyskän minne tahansa, niin hyvät perustelut aina löytyvät siitä, miten se sopii tilaan. Ja luonnollisesti “suuri yleisö” ei ymmärrä ko. taiteen erinomaisuutta. Vanha vitsihän kuuluukin: “tarvitseeko sinun olla lehmä, jotta voit sanoa, onko maito hyvää vai ei”. Taiteessa tarvitsee.
Helsingissä ollaan muutenkin tekemässä erilaisia säästölistoja: pohtivat nyt lautakunnissa mitkä koulut/päiväkodit/kerhotalot lopetetaan vuokrakulujen vähentämiseksi. Ne toimivat yleensä kunnan omissa kiinteistöissä ja maksavat vuokraa kunnan tilakeskukselle. Olisi mielenkiintoista nähdä miten ne vuokrataan muille. Sitä en ymmärrä, miksei kaupunkisuunnitteluvirastot yms. siirry pois siitä aleksin ja espan välistä. Ne tilat voisivat jopa jollekin kelvatakin ja niistä saisi varmasti hyvät vuokratuotot. Joku itä-Helsingin kerhotalo ei kauheasti innostane firmoja.
Mutta sitten nämä neropatit ovat vielä rakentamassa ratikkareittiä Kruununhaasta Korkeasaaren kautta meren yli Kruunuvuorenrantaan. Siihen kyllä löytyy 100 miljoonaa euroa.
Toivottavasti tämä edes vähän lohduttaa teitä turkkulaisia.