Siuntio by night
Sain Rondo FM:n radiohommat vesitornissa purkkiin eilen illalla siinä varttia yli kuuden maissa ja lähdin hiljalleen kävelemään mäeltä alas. Puoli seitsemän bussiin ei enää ehtinyt, joten löntystelin Pasilan asemalle seitsemän junalle.
Yllätyin, kun pressilippu maksoikin paljon enemmän kuin tavallisesti. “No mutta tämä on pendolino”, sain ystävällisen vastauksen. Lisämaksu mistä?
Laiturin vaununsijaintiopasteissa ei ollut minun nelosvaunuani ollenkaan, vaan numerot 7 – 10. Yritin päätellä loogisesti, mihin näkymätön vaununi tulisi. En onnistunut, odottelin aivan väärässä päässä ja jouduin ottamaan satasen sileät laiturilla.
Sitten jossakin keskellä suomalaista aarniometsää matka tyssäsi. Se nyt ei ilmeisesti VR:llä ollut mitään uutta – aamulla Helsinkiin matkatessa oltiin ne tavalliset 20 minuuttia myöhässä. Aika nopeasti kuitenkin junan kuljettaja kuulutti, että oliko se nyt ajonhallintakeskuksessa Helsingissä se suurempi vika, emmekä saa ajaa eteenpäin. “Korjaajaa odotetaan puolen tunnin kuluttua, joten emme tiedä, koska matka jatkuu”. Kävin kertomassa uutisen kolmelle japanilaismatkaajalle, jotka olivat kaikki heti alkumatkasta levittäneet läppärinsä pöydälle ja matkalla Saloon. Pian tuli paikalle myös ystävällinen konduktööri, joka kertoi saman asian sujuvalla englannilla.
Lisätietoa siitä että lisätietoa ei ole kuulutti kuljettaja säännöllisesti. Lohtua antoi, että junat seisovat koko Etelä-Suomessa. Olimme kuulemma kilometrin päässä Siuntiosta. Ehkä tunnin kuluttua matelimme Siuntion asemalle ja konduktööri tuli “varmuuden vuoksi” keräämään tiedot määränpäistä mahdollista bussikuljetusta varten.
Ja kun sitten vihdoin päästiin puolentoista tunnin odottelun jälkeen taas matkaan, kuljettaja ilmoitti heti, kuinka paljon olemme jäljessä aikataulusta. Saman tien tulivat tiedot siitä, mistä rahallista korvausta voi hakea, kun kerran olimme yli tunnin myöhässä. Pahoittelut ja anteeksipyynnöt hän sanoi joka kerran, kun hän meitä informoi.
Ei oikeastaan tuntunut edes kovin pahalta, kun astuin Kupittaan kamaralle. Vika on vika eikä siihen meidän junastamme voitu vaikuttaa. Paljon on VR:ää ja Ratahallintokeskusta haukuttu, aiheestakin. Mutta pääasia matkustajalle on, että tiedetään, mitä on tapahtunut.
Nyt VR eli kuljettaja ja konduktööri hoitivat homman mallikelpoisesti. Kiitos.
huhtikuu 15th, 2010 at 11:47
Olen huomannut saman Savon radalla. Pienestäkin vauhdin hiljenemisestä kuulutetaan heti syy, ja pahoittelut perään. On kai selvää, että nyt on otettu opiksi talven katastrofeista.