20.4.2010

Euro-koviksen tunnustus

Kirjoitan tätä junassa Pasilasta Turkuun.  Joensuusta lähtenyt juna oli 10 minuuttia myöhässä jo Imatralla. Pasilassa 20 minuuttia. Mutta kiitos, kun VR pisti Turkuun matkalla olevan junan odottamaan. Niinpä pääsen omaan sänkyyn vielä ennen kahta. Kiitos siitä.

Menomatkalla kauniissa kevätsäässä panin merkille, että lunta alkoi näkyä metsässä ja pintareilla heti Kouvolan jälkeen katvepaikoissa. Pääsääntöisesti se kumminkin on häipynyt. Radanvarsimaisemia ei voi pitää kauniina. Lumen alta on paljastunut talven tappamaa kasvustoa. Vihreys ei vielä tunge läpi.

Puhuin Imatralla paikallisen Paasikivi-seuran ja Eurooppatiedotuksen tilaisuudessa EU:n tulevaisuudesta. Oikeastaan yllättävän paljon kuulijoita. Aihe ei ole niitä seksikkäämpiä,  pakko myöntää.

Mutta Kreikan kriisi panee  ihmiset miettimään, että mihin tämä johtaa? Voiko joku panna hulinaksi, saada muut maksamaan velkansa ja jatkaa niinkuin ei mitään? Tästä on kyse. Olli Rehn on aivan oikeassa, kun hän sanoo, että vastaisuudessa on holtittomia jäsenmaita pakotettava ruotuun.

Taitaa vaan olla niin, että ehdotetut keinot pahentavat asiaa. Miten EU-tukien maksatuksen keskeyttäminen auttaisi näiden maiden asemaa? Kiristävää otetta tarvitaan, mutta proaktiivisesti eli ennakoivasti. Ja sellaisen lääkkeen keksiminen ja käyttäminen vaativat uutta ajattelua.

Jonkinlaista rankaisuakin tarvitaan jo luottamuksenkin takia. Ehdotan, että otetaan oppia Ronald Reaganista, tuosta one-linereiden mestarista. Achille Lauron kaappauksen yhteydessä (tapaus vuonna 1985, jossa palestiinalaisryhmä hyökkäsi risteilyalukseen, tappoi pyörätuoliin sidotun iäkkään amerikkalaisturistin ja heitti pyörätuolineen mereen) hän lausui laittamattomasti: “nobody but nobody can kill Americans – and get away with it”. Eli sovellettuna: kukaan, ei kukaan  voi huijata kanssa-eurooppalaisia – ja olla jäämättä siitä kiinni ja selvitä siitä ilman rangaistusta!

Minusta on tullut euro-kovis!

3 kommenttia “Euro-koviksen tunnustus”

  1. Lyrisch Tragisch Tenor:

    Joopa joo… Näkis vaan. Siis en tarkoita sinun kasvamistasi kovikseksi vaan sitä, että maat jotka pistävät hulinaksi saataisiin ruotuun. Korkeintaan se koskisi pieniä maita ja suuret maat vähät välittäisivät ruotuun panemisista. Tosin sitten, kun Venäjä liittyy EU:n jäseneksi, niin nykyiset suuretkin ovat pieniä :) . Kaikki on suhteellista, tai suhteetonta – ihan miten vain.

    Minusta tuo EU:n tulevaisuus on kovin mielenkiintoinen aihe. Kuinka kauan uskot, että EU on vielä pystyssä? Oma arvioini on, että ehkä niin kauan kuin Venäjä haluaa siihen liittyä.
    Nämä arvioni perustuvat tietenkin täydelliseen tietämättömyyteen ja populismiin etc.

  2. heikkila:

    Jos Kreikan talouskurjuus perustuisi huonoihin luonnonvaroihin, kurjaan ilmastoon, sotiin ja kriiseihin tai johonkin muuhun lieventävään tekijään, voisi unionisti sietää vapaamatkustusta. Lukemieni arvioiden mukaan kyseessä on kuitenkin enemmän se, että Kreikan talous perustuu itäisessä Euroopassa neuvostoajoilta tuttuun kahtiajakoon: ihmisten oma talous ja valtiontalous eivät ole missään tekemisissä keskenään. Kaikkinainen kikkailu verojen maksun välttämiseksi on maan tapa. Rodoksen rantakapakassa tai turistirihkamamyymälässä ei joka toistakaan ostosta lyödä kassakoneeseen, sanotaan. Ja kun maan pääelinkeino on matkailu, tulisi sen tuottaa myös merkittävimmät verotulot. Kuinkahan vaan lienee. Niin juu, maan toiseksi tärkein elinkeino on maatalous. Johon siihenkin pumpataan muiden unionimaiden tukirahaa ihan tarpeeksi. Siitä ei enempää, sillä lasitalossa ei kannata viskoa kiviä.

  3. Petu Lahesmaa:

    Kun tuo Kreikka on huono oppilas muutoinkin. Tilastoissa Kreikka on yleensä jumbona, kun mitataan EU-lainsäädännön kansallista voimaansaattamista.

    EU-virat tuntuvat olevan jäsenmaille halutuinta mannaa. Korkeita virkoja pitäisi alkaa jakaa jäsenmaiden kesken sillä perusteella, miten ne ovat täyttäneet velvoitteensa. Sellaisen mittariston laatiminen eii liene ylivoimaisen vaikeaa.

Jätä vastaus