Ota sitten Belgiasta selvää
Edes Dehaenen vetämät neuvottelut eivät tuoneet ratkaisua
Kesäkuun 13. Belgiassa järjestetään parlamenttivaalit, mutta äänestyspaikkoja ei välttämättä ole joka kunnassa. Jo seitsemäntoista flanderilaista pormestaria on ilmoittanut, että heidän kuntansa ei aioi organisoida vaalitoimitusta. Eilen Flanderin sisäministeri Geert Bourgeois (aika paha porvari – nomen est omen) sanoi ymmärtävänsä päätökset ja ilmoitti, että ei aio rangaista pormestareita. Tänään liittovaltion sisäministeri Annemie Turtelboom vakuutti, että vaalit kyllä järjestetään kaikkialla Belgiassa, tavalla tai toisella.
Minulta on kysytty, että mitä ihmettä siellä Belgiassa oikein tapahtuu. Olen kysynyt asiaa useilta paikallisilta ja aina saan saman vastauksen: ei aavistustakaan.
Yves Letermin hallitus kaatui toistamiseen. Nyt syynä oli se, että eräissä Brysselin ympäristökunnissa kansalaiset ovat valinneet vääränkielisen pormestarin. Näihin perinteisesti hollanninkielisiin ja Flanderin alueella sijaitseviin kuntiin on muuttanut vähitellen yhä enemmän ranskankielisiä siitä huolimatta, että tontin ostajaehdokas saattaa joutua kielitestiin! Ja niinpä kieliryhmien tasapaino on keikahtanut mm. Lennikin ja Hal-Vilvoorden kunnissa. Sen seurauksena ja ehkä myös henkilökohtaisen suosionsa takia näihin kuntiin on vaaleilla valittu ranskankielinen pormestari. Kun Flanderin sisäministeri ei ole suostunut vahvistamaan valintoja, ovat useat kunnat toimineet hallinnollisesti laittomassa tilassa. Tähän riitaan ei ole löytynyt ratkaisua edes entisen pääministerin Jean-Luc Dehaenen ponnisteluista huolimatta. Ja siksi hallitus kaatui ja siksi ennenaikaiset vaalit.
Ajatelkaa vastaavaa Suomessa. Siirryttäisiin pormestarivaaliin. Ulla Achrén valittaisiin Turun pormestariksi, mutta sisäministeri Anne Holmlund kieltäytyisi vahvistamasta tulosta, koska Achrén on suomenruotsalainen.
Tänään leikkikentällä pidettiin puistoparlamenttia. Ranskankielinen vallooni ja puistovahti Philippe, poikani luokkakaverin marokkolainen isä Karim ja minä yritimme saada asiaan tolkkua. Ei tullut valmista. Philippe kannatti liittovaltion hajottamista – ”ei niiden kanssa voi elää”. Karim edusti maltillista ja sovittelevaa linjaa. Minä ihmettelin, että eikö noita kriisejä olisi tarpeeksi jo muutenkin. Että pitääkö niitä ihan erikseen rakentaa?
Jätä vastaus