Janon aikaa
Kuumana päivänä janon kalvaessa kitalakea luin lehdestä, että Kaarinan panimon tiloihin suunnitellaan viihtymiskeskusta. Toivoisi, että hankkeen toteutuessa mukaan mahtuisi jonkun sorttinen kolkka, missä esitellään Turun seudun panimoteollisuuden historiaa. Aura -oluesta on tulossa Turku 2011 -vuoden tunnusjuoma ja hyvä niin, vaikka monia vielä vihloo, että Turun nimikko-olut pannaan Salpausselän rinteillä. 
Vuoteen 1974 saakka Auraa tehtiin Auran rannalla (ei kylläkään Aurajoen vedestä) ja sen jälkeen Piispanristin panimotornissa.
Onneksi joitain jälkiä juomantekemisen osaamisesta jäi paikkakunnalle senkin jälkeen, kun Hartwall kärräsi pullotuslinjansa Lahteen. Muutamia Hartsun työttömäksi jääneitä työntekijöitä koulutettiin työllisyyskursseilla panimoalan ammatteihin. Jukka Oksanen ja hyvä ystäväni Matti Silvennoinen perustivat saamansa opin turvin Panimomiehet Oy:n, joka teki pienissä erissä laatuolutta ja siideriä vuosikymmenen ajan. Tuorlan Föri -olutta osasi moni tulla tilaamaan Puutorin Vessan hanasta.
Miesten eläköityessä yhtiö myytiin Matin tyttärelle Jennille, joka jatkaa Turun seudun juomaperinteitä nyt omenasiideriin keskittyen. Yhteistyökumppaneiksi löytyi sijoittamisen ja markkinoinnin ammattilaisia. Yhtiön nimi on nyt Ciderhouse ja ykköstuote kantaa ylpeästi yrittäjän omaa nimeä. Omena maistuu reilusti: tuote valmistetaan sataprosenttisesti suomalaisista omenoista. Jenni ei sentään käy saaveilla hakemassa ihmisten ylijäämäomppuja puutarhoista, mitä Matti-isä vielä muutama vuosi sitten teki (olin joskus joojoo -miehenä mukana).
On tietysti selvää, että suomalaisten suosikkijuomat näillä helteillä ovat “samanlainen” ja “yks iso”. Mutta kovin on mukavaa, että isojen ylikansallisten juomatalojen lisäksi maassa elää monta pikkuruista yrittäjää, jotka tuovat omaa väriä ja vaihtoehtoja kulttuurin kentälle. Kun kulttuuria se on juomakulttuurikin.
heinäkuu 14th, 2010 at 23:26
Olin vuosikymmeniä oluen ylin ystävä, enkä kirkkaista juomista piitannut sen siliätä.
Mutta sitten tuli ukkovarvas toistuvasti tuskallisen kipeäksi, eikä syytä hakiessa tarvinnut edes tohtoritason määritelmiin turvautua.
En ole yli puoleen vuoteen ihanata olutta nauttinut, mutta ei ole myöskään varvas vaivannut.
Parit kerrat olen janoni kirkkaalla tyydyttänyt, mutta ei se oikeasti anna sitä oluen taivaallisen aukion rauhaa.
heinäkuu 16th, 2010 at 7:08
Kiva kun joku kehuu Jennin siideriä. Kävin itse Tuorlan pienpanimokurssin ja törmäsin ystävälliseen Jenniin melkein päivittäin. Auttavaisen luonteen lisäksi Jenni on mielestäni ulkonäöltäänkin parasta mainosta siiderilleen. Viimeksi nautin Jennin itsensä tarjoamaa siideriä Harjattulan Rocca Swing ravintelissa. Pistä Heikkilä Jennin kuva tohon juttuusi niin menekki voi nousta.
elokuu 2nd, 2010 at 11:47
Juopottelemaanko kaikki olette jääneet, kun on jutut vähissä
elokuu 2nd, 2010 at 20:22
hei!
Koitan käykö osoitteeni
elokuu 2nd, 2010 at 20:28
Olin luullut blogin loppuneen, kun Visa meni pois.
Nyt seuraan, ja kommentoin, jos on kiinnostavaa.
Sivistätte vanhaa “koulun käymätöntä vanhusta”
Olueen en nyt ota kantaa, juon kyllä, arvostelen joskus myöhemmin.
Kiinnostuksella
Taimi 78v (ennen sotia syntynyt)
elokuu 3rd, 2010 at 19:56
Terve Taimi ja tervetuloa takaisin joukkoon! Kohtapa taas tulee uutta tekstiä kunhan kasvimaan kitkennältä ehtii.
elokuu 4th, 2010 at 16:53
Bluffia se on, jos juomien menekkiä ruvetaan tyttöjen kuvilla avittamaan. Pena-herra on mennyt näkemästään ja kokemastaan ihan sekaisin. Mutta menestystä toki Jenni Silvennoiselle ja muillekin alan pienyrittäjille.
Hauska nähdä, että Taimi-rouvaa ei ole helteet kaataneet, vaikka ette Te nyt niin hirmuisen vanha ole. Jo hyvän aikaa ennen ensimmäistä maailmansotaa syntynyt äitini tuossa naapuritalossa voivottelee kun ei voi mennä uimaan jalkaan saamansa haavan takia.
elokuu 9th, 2010 at 7:21
Terve taas!
Henkissä on selvitty, kivaa on kesä ollut.
Pihan haravointi talkoot pidettiin, kahden yhtiön
ihmiset osallistui. Koska kaupunkin rahat ei riitä nurmikon leikkaamiseen.
Hienoa yhteishenkeä,iloitsin siitä illasta.
Toivoisin sellaista yhteen hiileen puhaltamista
muillekin.