Förin äijä on jo yli kymmenen vuoden ajan aloittanut  keikkansa esittäytymällä sanoen, että on “lipevän toimittaja Heikkilän kaksoisveli; mutta kuusi vuotta nuorempi ja vähemmän lihava. Ikä- ja ulkonäköero selittyy sillä, että kysymyksessä ovat niin sanotut erimunaiset kaksoset.  Joilla on sama äiti mutta eri isä.”

Vitsi toimi näihin päiviin saakka mutta tänään Puolan TVN24 uutiskanava pilasi tarinan. Se kertoi tosiuutisen, jonka mukaan Puolassa on syntynyt kaksoset, joilla on eri isät. Vastaavia tapauksia tiedetään maailmassa vain muutama. Naimisissa olevalla naisella oli raskaaksi tullessaan suhde toiseen mieheen. Kaksosten syntymän jälkeen nainen haki avioeroa. Hän teetätti isyyskokeen todistaakseen, etteivät lapset ole aviomiehen. Koetulokset paljastivat kuitenkin, että poikavauvan isä on naisen aviomies ja tyttövauvan isä naisen rakastaja. Auts.

Vähän noloa puolattarelle mutta kiusallista myös Förin äijälle.  Meni vitsi vanhaksi. Uusiutumisen pakko painaa apinan lailla niskassa.

Juoksuttaminen aiotaan lopettaa armeijassa. Asian uutisoi kaikki media tänä aamuna, mutta ainoastaan Uusi Suomi keksi kysyä mitä mieltä Timo T.A. Mikkonen asiasta on. Ilmeisesti Mikko Alataloa ei ollut tavoitettu?
* * *
Vaalirahasotkun seuranta alkaa kiusallisesti muistuttaa takavuosien Ruokolahden leijona –juttua. Kierrokset koko hommassa vaan lisääntyvät ja eri mediat ovat valinneet omia tutkintalinjojaan asiaan. Aamulehti käytti tänään ensimmäistä kertaa uutisoinnissaan sanaa, joka on ollut mediaa seuraaville alusta asti selvää: ”Kauppinen valehteli Kevan hallitukselle”.

Miksi muut eivät sitten ole valehdella-sanaa käyttäneet, johtunee siitä, että on niin monia samaa tarkoittavia ilmauksia kuten: muistamattomuus ja ”puhun niin totta kuin osaan”.
* * *
Trendikäs ja aina kiinnostava Monocle listasi maailman haluttavimmat kaupungit. Ykköstilan vei Zürich ja Helsinki oli upeasti viides. Kööpenhamina nappasi kakkossijan ja Tukholma jätettiin maaottelussa taaksemme kuudenneksi.
* * *
Hieno juttu sateisessa Suomessa on kantarellien putkahtelu pintaan metsässä. Ja kauppoihinkin on ilmestynyt virolaisia kantarelleja, jotka ovat erinomaisen hyviä, jopa tutkitusti suomalaisia puhtaampia.

Viikonlopuksi kantarellirisottoa, ohje seuraavalla sivulla
(lisää…)

Turun Sanomat oli taas viime lauantaina kutsunut edellisen vastaavan päätoimittajansa Raimo Vahteran kirjoittamaan yläkerran kolumnia kun uutta vastaavaa ei ole ollut näköpiirissä.

Jutun aihekin oli ehkä tilattu: tulla vähättelemään internetin merkitystä nykyisessä tiedonvälityksessä. Aihe onkin  Turun Sanomien kannalta ajankohtainen kun takana on pari viikkoa sitten julkistettu sensaatiomaisen kehno uusi internet-sivusto.

Journalismin perään emerituspäätoimittaja myös kuuluttaa. Journalismia tapaa painetussa päivälehdessä, ei esim. netissä, jonka synonyymina hän sekavasti käyttää blogia. Ja blogithan vain harvoin ylittävät uutiskynnyksen, hän toteaa. Uutiskynnys taas on noteeraus painetussa päivälehdessä, lukee riveillä ja niiden välissä.

Vahteran löpinää voi lukea täältä, vaan ei kommentoida. Ymmärrettävästi.

* * *

Aito journalisti löytää olennaisen, ei kai muuta voi sanoa Taloussanomien ingressistä, jossa uutisoitiin Samu-Jussi Kosken irtisanoutumista Marimekosta:
”Marimekon taiteellinen johtaja ja suunnittelija Samu-Jussi Koski, 33, eroaa. Kosken tilalle nousee tämän kevään laukkumalliston tekijä. Mallisto sisältää kohutun Jenni-laukun, jota puhemiehen rouva käytti valtiopäivien avajaisissa ennen kuin laukku oli tullut virallisesti myyntiin.”

Kannuvalimo jää jännityksellä odottamaan uutista vaikkapa Jutta Urpilaisesta, jota vastaavalla logiikalla kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi, jonka kunnallisvaaliehdokas juuri vangittiin Suomen rikkaimpiin kuuluvan suvun jäsenen sieppauksesta.

* * *

Valehtelemisesta politiikan keskeisenä työkaluna tähän voisi myös kirjoittaa, mutta ehkä toisella kertaa. Onhan Juhannus, Suomen lipun päivä, juuri käsillä.

Eurovaalit on käyty ja vaikka etukäteen tuntui, että niistä on tulossa kovin mielenkiinnottomat, toisin kävi.

Perussuomalaisten voitto oli murskaava. Tuskin kukaan uskoi, että voitosta tulee niin kova kuin etukäteen vaikutti. Lopulta se oli vielä kovempi.

Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten liitto oli järki-sellainen, kristillisdemokraateille. Ilman vaaliliittoa vasemmistoliitto olisi vienyt paikan. Vaaliliitto aiheuttanee ilmiönä keskustelua vasemmistossa. Ja yhteistyö yleensäkin.

Sekä keskustan että demarien tappio prosenttiosuuksissa oli järkyttävä: kummallakin n. 4 prosenttiyksikköä. Eikä vasemmistoliittokaan kauas jäänyt.

Vaalijärjestelmästä kun vähän väliä puhutaan, pelkkä henkilövaali ilman mitään suhteellista järjestelmää olisi antanut käytännössä saman lopputuloksen kuin nyt vaalitulos. Mutta se lienee sattumaa.

Istuvat euroedustajat pärjäsivät hyvin. Yllättäjiä oli Ville Itälä, joka keräsi entisen äänipottinsa jopa vähän sitä kasvattaen. Samoin Hannu Takkula, joka paransi selvästi tulostaan. Anneli Jäätteenmäen vetovoima lähes puoliintui, 50 000 menetettyä ääntä.

Varsinaisia voittajia puolueista ei ollut kuin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien liitto sekä vihreät. Ai niin, ja tietenkin rkp, sillä sillehän käy aina hyvin.

Voittajana tuskin voi pitää koko järjestelmääkään. 40,3 prosentin äänestysaktiivisuus  ei paljon naurata.

Mietittävää tulos aikaansaa siellä sun täällä. Mainostoimistojakin taitaa mennä vaihtoon…

Valtakunnassa kaikki taas hyvin eduskuntavaaleihin asti.

Seisoin eilen liikennevaloissa ulkomainosrollerin vieressä ja otin kuvan. Siinä terminaattori-elokuvaa mainostava juliste oli rutannut alleen eurovaaliehdokkaan julisteen.  Näkeekö kukaan muu kuin minä tässä jotain symboliikkaa?

Huomenna alkavat jääkiekon MM-kisat jossain Sveitsissä. Harmi sanoa, mutta ei voisi vähempää kiinnostaa (EVVK). Tai se, ehtivätkö tai viitsivätkö NHL-vuorineuvokset ryhtyä puuhaan. Paljon mielenkiintoisempaa jääkiekko-seurattavaa löytyy Vaasan ja Porin suunnalta.

Sama taistelupari, Suhonen – Tamminen, tosin kuulemma liittyy MM-kisojen kommentointiin. Liekö sama sanasto käytössä kuin pukukoppi-infoissa karsintojen jälkeen?

* * *

Innokas Kannuvalimon ystävä ja kommentoija Rauli Rohila Satakunnasta lähetti ystävällisesti minulle viestin, jossa kertoi myös Satakunnan Kansan lähteneen kommentoimaan ruoan lisäaine- ym. keskustelua.

Kiitos Raulin vinkin menin oitis netissä Satakunnan Kansan näköislehteen ja luin jutun, joka vahvasti nojasi Mats-Eric Nilssonin kirjaan Petos lautasella. Hupaisaa tuossa tsekkauksessa oli että – yllätys-yllätys – sekä Turun Sanomat, että Kaleva olivat viimeisen parin viikon aikana kommentoineet kirjaa ja sen väittämiä. Hupaisaa siksi, että kirja ilmestyi suomeksi jo viime kesänä. Ja aihe, josta Nilsson kirjoittaa on läsnä joka päivä. Ei vaan kiinnosta mediaa. Mutta kun joku mediassa herää, heräävät muutkin.

Kolme on herännyt, lisää odotellaan. Ja kokonaisheräämistä problematiikkaan tietenkin!

* * *

Entinen Finfood, nykyinen Ruokatieto, uudisti nettisivustonsa muutama päivä sitten. Usein kun yritysmaailmassa sivustoja uudistetaan, ne pannaan ajan tasalle. Ruokatiedon sivujen uudistuksessa ei näköjään ole kyse siitä. Sivut eivät millään lailla yritä olla vuodessa 2009 tai ajan ruokakeskustelussa. Umpisuomalaista ruokaa kuten lihapullia (lue: swedish meatballs), kananmunia ja kirsikkatomaatteja esitellään etusivun kuvituksessa haarukkaan iskettynä.

Suurin uudistus on Ruokakulttuuriosio, jonka lukeminen ainakin minulla aiheuttaa hengenahdistusta.

Kyllä tässä puuhaa piisaa…

Jos jääkiekkoa kommentoidaan, on kohteliasta huomoida myös tanssiurheilusta kiinnostuneet. Susanna Rahkamon “pömppömaha”-kommentti on kirvoittanut mediaa jos jonkinlaisiin suorituksiin.

Mitähän Miia Nuutilan pari tarkoitti?

Mediassa on tänään revitelty taas vaalien rahoitusilmoituksien satoa. Nehän piti jättää maanantain kuluessa. Varsinaisia mainosguruja nämä kaupunginvaltuutetut! Tekevät n. 10.000 eurolla uskomattoman laajoja kampanjoita. Kaikilla on nettisivut, kaikki painattavat esitteen, teettävät videoklippejä ja valokuvauksia, ostavat ulkomainontaa, liikennevälinemainontaa, päivälehtimainontaa. Ja teettävät työn vielä mainostoimistossa.

Uskomattoman tehokasta työtä, hinta/laatusuhde on paikallaan. Kannattaisi palkita jollain mainosalan pystillä!?

Vai olisiko kyse toimivaksi todetusta politiikan konstista, valehtelusta?

Syksyn suuri mediatapahtuma huipentui hetki sitten. Idols-äänetys päättyi ja niinhän siinä sitten kävi, että Koop Arponen voitti Anna Puustjärven 7-3.

En ole katsonut kisaa, mutta loppuhehkutus kiinnosti. Siitä kun tulos tuli, se oli Iltalehden sivulla minuutissa, Ilta-Sanomissa kolmessa. Ilta-Sanomat tosin kertoi jo muutakin kuin otsikon.

Jäin vaan miettimään missähän se kovin kisa käytiin, Koopin ja Annan välillä vai jossain muualla?

Mediassa on nähty paljon vaivaa Ahtisaaren Nobel-juhlista. Siitä, keitä hän kutsui omiin bileisiinsä ja varsinkin keitä ei. Turun Sanomien Aimo Massinen oli suorastaan loukkaantunut Halosen puolesta. Hän jopa epäili, ettei näin pienen valtion sankari ehkä oikein kestä noin suurta palkintoa.

Koko kolumni oli otsikoitu: ”Kokoomus juhlii, keskusta kärsii”. Itse luin rivien välistä, että otsikkoa olisi voinut jatkaa: …ja demaria vi**ttaa.

Vaivaa on nähty myös Sari Sarkomaan hallituksesta poisjäämisestä. Kummallista, miten henkilökohtaiset asiat vaivaavat niin toimittajia kuin varsinkin toimittaja-naisasianaisia.

Sarkomaa itse kommentoi, että jos mies olisi tehnyt vastaavan ratkaisun, häntä olisi kehuttu, nyt naista säälitään. Harmittaa tuommoinen fiksun ihmisen – ja päätöksen – puolesta.

Nyt on vaalipyykin ja selittelyn aika. Selityksiä löytyy monelta ja monenlaisia. Motiivitkin vaihtelevat. Painavan sanansa lausui myös Toivo Sukari Kuopion yliopistossa yrittäjyydestä puhuessaan. Hänen mielestään kepun vaalitappio viime eduskuntavaalien oli vaalirahasotkun syytä. Hän tosin ihmettelee miksei se lyönyt kokoomusta, joka kuulemma sai maakuntien miehiltä yhtä paljon rahaa kuin keskusta. Ottiko Sukari siis syyn vaalitappiosta päälleen?

Kokoomuksen epävirallinen lausuntoautomaatti Raimo Ilaskivi oli ennen vaaleja huolissaan siitä etteivät eläkeläiset äänestä eläkeläistä. Ilaskiven huoli osoittautui näissä vaaleissa turhaksi. Ainakin Turun seudulla valittujen keski-ikä on kovin korkea, vasemmistoliitolla jopa lähes 65 v. Demareillakin n. 55. Kokoomuksella selvästi alle 50, joka on kaikkien äänestäjien keski-ikä.

Erilaiset kohut ja uudet ilmiöt ovat viime aikoina tuoneet aivan uutta väriä suomalaiseen poliittiseen keskusteluun. Demarien Jutta Urpilainen räjäytti vaali-iltana liikkeelle uusimman, papukaijakohun. ”Aivan aluksi haluaisin…” toistui eri tv-lähetyksissä asian dokumentoineiden raportin mukaan yhdeksän kertaa. Och samma på svenska. Täytyy myöntää, että tunsin myötähäpeää asiasta tehtyä videoklippiä katsoessani. Ei tunnu varmaan kivalta Urpilaisesta.