3.9.2009 Visa on poissa

Kannuvalimon isä ja sielu, ystävämme ja työtoverimme Visa on poissa.

Haluamme välittää syvimmän osanottomme Visan perheelle sekä Kaufmannin työntekijöille.

Esko ja Tero-Pekka

Jari Nikkola: Syyskuu 3rd, 2009 at 13:23

http://www.kaufmann.fi/

Huh huh, tämä tulee yllätyksenä.

Esa: Syyskuu 3rd, 2009 at 14:43

Ikävä yllätys todellakin. Tässä maassa on harvoja ihmisiä jotka tekivät ruokakulttuurimme eteen niin paljon kuin Visa Nurmi. Kiitos siitä kaikesta. R.I.P

A Henriksson: Syyskuu 3rd, 2009 at 14:49

Syvä Osanottoni. Halauksia perheelle.

Jari Nikkola: Syyskuu 3rd, 2009 at 16:01

Tämä oli kova uutinen, johon ei mitenkään osannut varautua. Vointejä perheelle, vointeja kannulaisille, vointeja kaufmanilaisille. Vointeja kaikille, jotka Visan tunsivat. Oma osanottoni löytyy Nikkola Mediasta.

Christer Sundqvist: Syyskuu 3rd, 2009 at 16:23

Tosi surullinen uutinen.

Liisa Tikkanen: Syyskuu 3rd, 2009 at 16:28

Järkyttävää.
Visa oli erinomainen ystävä ja yhteistyökumppani, tekisi mieli sanoa myös että aito renessanssi-ihminen, jonka tapaaminen oli aina iloinen asia. Voimia teille kaikille, ennen kaikkea Annelle ja Kaiukselle.

Liisa Tikkanen
Suomen Kuvalehti Gourmetin vetäjä vuosina 2004-2008.

b.: Syyskuu 3rd, 2009 at 17:33

Osanottoni. Visan juttuja oli mukava lukea. Jään kaipaamaan.

taimi: Syyskuu 3rd, 2009 at 18:07

osanottoni perheelle

Pekka Tapani Paasio: Syyskuu 3rd, 2009 at 18:44

Eilen tässä, tänään ei. Elämää on vaikea ymmärtää.
Visan karisma jää tänne, meissä hänen ystävissään. Annelle suruun suuri tuki,kauppahuoneseen voimaa ja kestävyyttä.

Pekka Tapani

meri: Syyskuu 3rd, 2009 at 18:46

voi murheen päivää

Petu Lahesmaa: Syyskuu 3rd, 2009 at 19:07

Miksi hyvät ihmiset lähtevät niin usein aina ensin?
Kiitos Visa elämänilostasi, optimismista ja lannistumattomuudesta.
Ja parhaista ruokaohjeista.
Olisit kai itse sanonut keittokirjasi otsikon mukaisesti “Hellan haltuun”.

Rauli Rohila: Syyskuu 3rd, 2009 at 19:38

Osanottoni.
Tosi vaikea uskoa.

Kari: Syyskuu 3rd, 2009 at 19:41

Olen surusta sanaton.
Kiitos ystävyydestäsi, Visa.
Voimia kaikille Visan läheisille.

Kalle Kirstilä: Syyskuu 3rd, 2009 at 20:52

Suuri suru-uutinen. Voimia perheelle käsitelä surua ja jatkaa elämää. Itse olen kiitollinen matkan varrella oamalle kohdalleni ilmaantuneista mahdollisuuksista tehdä töitä tämän herran kanssa, jonka rehevästä ja pelottomasta elämänasenteesta toivon kaikkien hänen kanssaan tekemisissä olleiden oppineen osansa.

sassu: Syyskuu 3rd, 2009 at 22:15

lähdit aamulla
Visa, sydänystävä
jäi haiku olo

Rakkautta ja Rohkeutta Annelle

heikkilä: Syyskuu 3rd, 2009 at 22:21

Keikkapäivän jälkeen koneelle, netti auki niin kuin aina ensimmäiseksi Kannuvalimon kohdalta. Tämä uutinen vastassa. Voimaton epätoivo. Kuolema, eikö sinulle mikään riitä!

yy: Syyskuu 3rd, 2009 at 22:23

Järkyttävä uutinen.
Lämmin osanottomme Visan läheisille.

crudo: Syyskuu 3rd, 2009 at 22:59

Kiitos, Visa, hyvistä ohjeista, resepteistä ja ennenkaikkea hyvästä mielestä ja elämän nautinnosta.

Lyhyt on ihmisen elämä – osanottoni omaisille.

Jussi Lähde: Syyskuu 3rd, 2009 at 23:00

Kaivoin esiin juuston ja viinin, hyvää viimeistä matkaa Visa. Kiitos niin paljosta.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/hyvaeae-matkaa-rakas

Julia: Syyskuu 4th, 2009 at 7:59

vaikken tuntenutkaan, life will never end

Pekka Salonen: Syyskuu 4th, 2009 at 8:45

Lämmin osanotto läheisille.

Lyrisch Tragisch Tenor: Syyskuu 4th, 2009 at 8:51

Tämä koskettaa kovasti varmasti meitä kaikkia kannuvalimon lukijoita ja kommentoijia.
En koskaan Visaa tavannut, vain tämä kananavan kautta.

Lämmin osanottoni Visan perheelle!

JEL: Syyskuu 4th, 2009 at 8:53

Osanottoni. Vaikea uskoa, että hieno mies ja kannunvalaja on poissa. Voimia perheelle.

Haarukassa – » Visa Nurmi on poissa: Syyskuu 4th, 2009 at 9:31

[...] ruokakirjojensa, kolumniensa ja blogikirjoitustensa myötä. Nurmi kirjoitti ahkerasti muun muassa Kannuvalimo-blogiin. Sinne on eileisen illan ja tämän aamun aikana sadellut viestejä, joissa muistellaan [...]

Sanna Tuomi: Syyskuu 4th, 2009 at 10:01

Osanottoni perheelle ja ystäville. Turku oli vielä parempi paikka kun oli mahdollisuus törmätä kadun kulmassa Visaan.

TiV: Syyskuu 4th, 2009 at 10:10

Lämmin osanottoni Visan perheelle ja läheisille.
Surullinen, surullinen uutinen.

Pertti Nummela: Syyskuu 4th, 2009 at 10:56

Otit minut alalle, kai muistit sen. Ihailin aina rohkeuttasi, peräänantamattomuuttasi. Nauroin sinun märille kainaloillesi ja himokkaalle Mynthon-pastillien
syömiselle istuessani Volvosi takapenkillä. Silloin ei ollut vielä autossa puhelimia.

Visan perheelle osanottoni suuressa surussa. Suru ei koskaan poistu mutta sen kanssa oppii elämään.

Mika Niiniranta: Syyskuu 4th, 2009 at 11:19

Uutinen Visan poismenosta pysäytti. Muistelen lämmöllä aikaa, kun sain tehdä töitä Visan johdolla mainostoimisto Rientolassa. Hän oli aina valoisa ja reilu muita kohtaan, omien suurten surujensakin keskellä.

Kiitos, Visa, kokemuksista, matkoista ja makuelämyksistä joita meille järjestit. Opetit paljon, et vain ruuasta, vaan koko elämästä. Jos Jumala on olemassa, taivaassa on sinulle gourmet-pöytä katettuna.

Osanottoni kaikille läheisille, perheelle ja työtovereille. Moni jäi kaipaamaan.

Eva Salama: Syyskuu 4th, 2009 at 11:23

Itkettää, uutinen järkytti. Voimia ja jaksamista
läheisille! Eva S.

sb: Syyskuu 4th, 2009 at 13:50

Visan mainioita kirjoituksia tuli luettua täältä blogista usein. Harmi etten koskaan ehtinyt tuntemaan häntä henkilökohtaisesti. Osanottoni läheisille.

petri hautala: Syyskuu 4th, 2009 at 19:34

Kiitos Visa kaikesta, tiedän että kuulet.
Voimia läheisille.

Inga Aaltonen: Syyskuu 4th, 2009 at 21:16

On vaikea uskoa Visa, että elämän tiimalasisi tyhjentyi yllättäen ja odottamatta. Juurihan pursusit energiaa ja uusia ideoita. Kiitos työstäsi suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi. Syvä osanottoni ja voimia läheisillesi.Lämpimin kiitoksin Inga Aaltonen

Tero Ylitalo: Syyskuu 4th, 2009 at 23:50

Visa uskoi minuun, minä uskoin Visaa. Ilman häntä ja hänen silmäniskuaan en olisi tässä missä nyt olen. Positiivinen, kannustava ja osaava olit – hieno mies sanan varsinaisessa merkityksessä.

Suunnatonta vääryyttä tunnen. Perkele. Hattua nostan, kaksin käsin.

Kiitos ja syvä kumarrus.

Mike Pohjola: Syyskuu 14th, 2009 at 17:12

Osanottoni.

Tapasin Visan vain pari kertaa livenä, mutta hän osoittautui aina sydämelliseksi ja hyväksi ihmiseksi.

Tapio Mäkeläinen, Espoo: Lokakuu 12th, 2009 at 13:59

Osanottoni.

Tunsin Visan jo valtsikan ajoilta ja hänen positiivisuutensa ei todellakan näköispatsaita kaipaa. Turku ja turkulaisuus menetti paljon mutta erityisesti toivotan jaksamista perheelle.

4.9.2009 Muistoja Visasta

Kiitämme Visaa sanoin tai ajatuksin muistaneita Kannuvalimon puolesta.

Teillä kaikilla, Visan valtavalla määrällä ystäviä, työtovereita, tuttavia ja ihailijoita, tuntuu olevan hänestä, hänen kanssaan koetuista sattumuksista, hänen kirjoituksistaan, hänen kirjoistaan tai hänen erikoisista aikaansaannoksistaan, omia muistoja, vuosien tai hetken välähdyksiä.

Kertokaa niistä Kannuvalimossa! Ovatpa jutut sitten virkkeen tai novellin mittaisia, niin kaikki julkaistaan Vieraskynä-palstallamme.

Esko ja Tero-Pekka

Eva Salama: Syyskuu 4th, 2009 at 11:49

Tunsin Visan 80-luvun lopulta innostuneen aktiivisena luovana vauhdittajana, iloisena ja myönteisenä yhteistyökumppanina. Vielä eläkkeelle jäätyäni hän piti yhteyttä. Muistan erityisesti Visan ylpeän iloisen tekstiviestin, jossa hän kertoi Kaius Kasperin syntymästä ja toivoi Essin jaksavan. Tuntui että hän eli parasta elämänjaksoaan.

petri hautala: Syyskuu 4th, 2009 at 19:41

“Kiitos että tulitte ja teitte tilaisuuden järjestämisen läsnäolollanne mahdolliseksi!”

Nämä sanat muistan ja moni muukin varmasti muistaa, kun Visa lausui sanat lukuisten juhlien avajaisiksi

Marianne Olanterä: Syyskuu 6th, 2009 at 23:23

Olimme työtovereita 80-luvun alkupuolella. Visa oli jos silloin sama oma itsensä. Kuulin myöhemmin niistä murheista joita hänen kohdalleen oli osunut ja ihmettelin kuinka hän kesti sen. Mitään niin järkyttävää ei toivoisi kenenkään kohdalle.

Muistan aina yhden tarinan Visasta. Hän osallistui Montreux’n suoramarkkinointitapahtumaan 80-luvun puolivälissä. Hän oli jo silloin kiinnostunut ruoka-asioista. Niinpä hän meni yhtenä päivänä luotijunalla Montreux’sta Lyoniin, kävi syömässä Paul Bocusen maineikkaassa ravintolassa ja palasi takaisin.

Katja Leppäkoski: Syyskuu 8th, 2009 at 16:43

Visa teki Pori Jazzin parissa töitä neljän vuosikymmenen ajan, ja jätti sinä aikana pysyvän jäljen itsestään. Hän vei vauhdikkaasti eteenpäin niin festivaalin markkinointiviestintää kuin yhteistyökumppanikuvioita, mutta ennen kaikkea näytti upeaa esimerkkiä elämänmyönteisyydellään, iloisuudellaan ja kyvyllään innostaa ja tukea myös toisia.

Muutamia muistoja ja ajatuksia voi lukea Pori Jazzin Jazzblogista; myös meidän oma blogi oli yksi Visan ideoista http://www.jazzblogi.fi

Tulee kova ikävä hienoa ja valoisaa ihmistä.

Arto Kangas

Olin menossa Lappiin, kun suru-uutinen tavoitti minut. Sitä ei uskonnut todeksi pitkään aikaan, tuntui niin epäoikeudenmukaiselta että koettelemusten ja surun vuosien jälkeen kun vihdoin onni alkoi paistaa Visan elämään; se loppuikin näin lyhyeen. Visan positiivisuus oli vertaansa vailla.
Lapin luonnossa muistelin Visaa useasti… kiitin hienoista hetkistä tehdessämme useita ruokakirjoja ja lehtijuttuja vuosien varrella. Mielessäni näin Visan jykevän hahmon kiiruhtavan Bordeauxin katuja kuvausretkellä viinitiloilla…

Muistamme Visaa lämmöllä hänkin muistaa meidät.

Surunvalittelut omaisille
valokuvaaja Arto Kangas

Sinikka Salokorpi

Olen todella surullinen luettuani täällä Tanskassa Hesarista ystäväsi ja Kannuvalimo-kollegasi Visa Nurmen liian varhaisesta kuolemassa. Tein muutamia vuosia sitten hänen toimistonsa kanssa yhteistyötä Turun linnan tonttu-ukoista ym, ja arvostin häntä suuresti ihmisenä ja ammattilaisena. Jo silloin tiesin myös nämä järkyttävät lastensa sairaudet. Ja nyt elämä olisi ollut valoisaa, uusi kirja juuri tullut ulos, pieni lapsi antamassa iloa elämään.

Lämpimin terveisin
Sinikka Salokorpi

4.9.2009 Muistokirjoitus

Visa Nurmi oli ainutlaatuinen ihminen. Hän oli sivistynyt monen alan osaaja. Hän oli kulttuuripersoona. Mainosmies ja viestinnän ammattilainen siirtyi joustavasti asioista ja aiheista toisiin. Hän innostui ja innosti, pulppusi ideoita ja myös toteutti niitä. Viime vuosina Visan nuoruudessa syntynyt kiinnostus ruokaan jalostui merkittaväksi panokseksi suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin edistämiseen.

Visa oli ainutlaatuinen voimavaroiltaan. Hänen elämäänsa osui traagisia tapahtumia ja vaiheita. Muutaman vuoden sisällä hän menetti perheensä, puolisonsa ja kolme tytärtään, voittamattomiin sairauksiin. Hän huolehti heikkenevistä tyttäristään suurella kiintymyksellä. Mutta Visa säilytti aina valoisuutensa ja elämänuskonsa. Hänen henkiset voimavaransa olivat uskomattomat.

Visa oli ainutlaatuinen ystävä. Elämänsä vaikeina ja traagisina hetkinäkin hän tuki lähipiiriaan ja kumppaneitaan. Hän ajatteli ystäviän enemmän kuin itseään. Hän innosti, patisti, rohkaisi ja tuki eikä odottanut kiitosta.

Visan äkillinen poismeno on sitäkin koskettavampaa, kun hän oli saanut elämälleen uuden alun. Puoliso Anne ja Kaius olivat hänen elämänsä keskipiste. Perhe oli hänelle kaikkein tärkein asia.

Visa oli hieno ihminen ja hieno ystävä.

Antti Vahtera ja Esko Antola

Risto Juntti: Syyskuu 4th, 2009 at 20:36

Ymmärsi Hyvän ruoan päälle ja jakoi myös sitä tietoa tavalliselle kotikokille. Olisi ollut luettu mies, mutta parhaat joutuu ensin.

Leena Laaksonen: Syyskuu 4th, 2009 at 21:05

Osanottoni Visa omaisille, läheisille ystäville ja työyhteisölle. Muistan lämmöllä yhteistyötämme http://www.ruokala.tv -verkkopalvelun tiimoilta.

Leena Laaksonen

Kristiina Mattila: Syyskuu 5th, 2009 at 20:34

Elämä on arvaamaton.

Lounastin kuluvan viikon tiistaina turkulaisessa ravintolassa. Myös Visa Nurmi saapui sinne lounastamaan omana hersyvänä itsenään. Parin päivän päästä luin suru-uutisen.

Miksi niin usein lahjakkaat, luovat ihmiset poimitaan keskuudestamme liian varhain? Me, jotka emme häntä henkilökohtaisesti tunteneet, menetimme loistavan kolumnistin ja laadukkaiden raaka-aineiden puolestapuhujan. Arvostin ja arvostan hänen monipuolisuuttaan.

Visa Nurmen omaisille ja läheisille lämmin osanottoni.

Kristiina Mattila

Atro Niiniluoto: Syyskuu 7th, 2009 at 12:45

En tuntenut itse Visaa lainkaan, mutta Gourmet-lehden muistan kyllä. Muisto elää.

Pena Arvela: Syyskuu 7th, 2009 at 16:40

Visa oli monia vuosia Slow Food liikkeen jasen. Tulemme aina muistamaan hanet kunnon slowarina. Sain suruviestin tanne Alsaceen ja nautin hanen muistolleen lasillisen Gewürztramineria. Ei tarvita nakoispatsaita silla hanet muistetaan ilman niitakin.